20.11.2013 Blogi

Kohti työehtosopimuskautta 2014-2016

kuva Petra Sormunen

Vuoden 2013 suuri työmarkkinakierros saatiin pääosin päätökseen 25. lokakuuta mennessä, vaikka Finnairin lakkoihin liittyvät tiedotteet ovat tätä kirjoitettaessa edelleen kotimaan uutisten pääaiheita. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen kokonaisratkaisu syntyi riittävällä sopimusta noudattavien alojen volyymilla, ja näin ollen valtaosa kotimaisesta työelämästä seuraa tes-palkkojen kehityksessä raamin mukaista linjaa.

Kerrattakoon tämän linjat mukaiset korotukset lyhyesti tässä: ensimmäisen sopimusvuoden aikana palkkoja korotetaan kerran 20 eurolla. Korotusajankohta riippuu edellisen sopimuskauden päättymisajankohdasta, ajoittuen käytännössä kesään 2014. Toisena sopimusvuotena 2015 palkkoja korotetaan 0,4 prosenten yleiskorotuksella. Kolmannen sopimusvuoden korotukset neuvotellaan työmarkkinakeskusjärjestöjen toimesta kesällä 2015. Jos tuolloin ei päästä korotuksista sopuun, alakohtaisiin neuvotteluihin käydään jo syksyllä 2015. Muussa tapauksessa teatterialan sopimukset ovat voimassa tammikuuhun 2017 saakka.

Teatterialalla yhteisymmärrys syntyi yksityisellä puolella Teatterialan yleisestä työehtosopimuksesta, teatterimuusikoiden työehtosopimuksista ja Kansallisteatterin talokohtaisesta työehtosopimuksesta. Kaikki nämä ratkaisut noudattavat sopimuskaudeltaan ja korotuksiltaan TyKa-raamin mukaista mallia. Kunnallinen työmarkkinalaitos teki sopimusratkaisut niin näyttelijöiden kuin muusikoiden kanssa. Yksityisen puolen näyttelijäsopimus puuttuu listalta. Miksi näin?

Neuvottelutoiminnassa, joka ei pitkänkään väännön jälkeen johda tulokseen, voi asiasta eri osapuolilta kysyttäessä tietenkin saada hiukan erilaisia vastauksia. Jos nyt yritän mahdollisimman objektiivisesti kuvata niitä syitä, joiden johdosta yksityisten näyttelijöiden teatterityöehtosopimuksesta ei ollut mahdollista sopia muun teatterialan mukaisessa aikataulussa, yksinkertaistaen voi todeta, että kuukausipalkkaisia freelancereita koskevan sääntelyn uudistamisesta ei päästy yksimielisyyteen. Tämä sääntely, johon liittyen on puitu useampia tulkintaerimielisyyksiä kuluneen sopimuskauden aikana, ei ole käytössä suuressa osassa kotimaisia ammattiteattereita. Kuitenkin sääntelyn merkitys on suuri niissä teattereissa, jotka tätä palkkausvaihtoehtoa käyttävät, ja siksi asiaan on löydyttävä ratkaisu osana hyväksyttävää työehtosopimusratkaisua seuraavalle sopimuskaudelle.

On täysin mahdollista, ja nykyisessä taloussuhdanteessa jopa todennäköistä, että seuraavan työehtosopimuskauden vuosien 2014-2016 aikana valtiontuet eivät kehity lainkaan. Hallituksen kehyslinjausten mukaan kulttuuritukien indeksit ovat jäässä vähintään hallituskauden loppuun asti ellei ihmeitä tapahdu. Ihmeentekijäksi ei taida taipua enää viimeisen kymmenen vuoden aikana huikeasti tulostaan kehittänyt Veikkauskaan, jonka voittovaroista rahoitettavien kohteiden joukko paisuu sellaista vauhtia, että osa uusien tukikohteiden rahoituksesta täytyy lainata kasvavassa määrin entisiltä edunsaajilta. Syksyllä 2013 myös viime vuosia huomattavasti suurempi määrä kaupunkeja on suunnitellut leikkauksia ammattiteattereiden tukiin.

Kun lisää rahaa kasvaviin kustannuksiin ei ole tulossa käytännössä mistään, ovat ammattiteatterit melkoisen haasteen edessä pitääkseen tulevina vuosina yllä sellaista määrää teatterialan työpaikkoja kuin viime vuosina.

Tällaisessa tilanteessa teatteriala ei voi tehdä kustannuksiltaan maltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen raamia kalliimpia sopimusratkaisuja. Näillä eväillä on löydettävä keinot myös yksityisissä teattereissa työskentelevien näyttelijöiden työehdoista vuosille 2014-2016 sopimiseen, ja varmasti löydetäänkin. Tulevat kuukaudet teemme töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tommi Saarikivi
Toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry

Kuva: Petra Sormunen