16.12.2013 Lausunnot ja kannanotot,Teatterialan uutisia

Suomen Teatterit ry:n lausunto koskien museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämistä

Lausunto 13.12.2013
Vastaanottaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunnonantaja: Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry

Suomen Teatterit ry:n lausunto koskien museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämistä Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut selvityksen (2013:11) museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittämisestä. Lausuntonaan Suomen Teatterit ry esittää asiassa seuraavaa:

Nykytilanteessa, jossa taidelaitosten valtionrahoitusta on jo leikattu ja kulttuurialan kokonaisrahoitukseen kohdistuu yhtäaikaisesti haasteita monelta eri taholta, valtionrahoitukseen tuotavat kannustavuuselementeiksi tarkoitetut mittarit ohjaavat ilman tarkoitukseen varattua lisärahoitusta teatteritoimintaa potentiaalisesti tavalla, joka ylikorostaa mitattavien kohteiden merkitystä osana teatteritoiminnan kokonaisuutta. Kriteerien ohjausvaikutus voi kääntyä kannustavasta päinvastaiseksi.

Mittariston kehittäminen voi olla taiteen kentälle myös hyvä asia, ja parhaimmillaan se tuo esimerkiksi tanssin kentältä esiin asioita, jotka ovat olleet aiemmin näkymättömissä. Nykyisessä muodossaan mittaristo sivuuttaa kuitenkin täysin laatunäkökulman. Jotta mittariston avulla voitaisiin monimuotoistaa vostoimijoiden toimintaa ja kosketuspintaa yleisöön, tulisi mittariston kautta pystyä huomioimaan teattereiden erilaisuus ja toimintakulttuurien kirjo.

Teatterit, joiden rahoitusta on jo leikattu, reagoivat todennäköisesti ylikorostuneen varovaisesti mahdollisuuteen, että järjestelmän kannustavuuteen tarvittavat parikin prosenttia valtionosuuksista leikataan pois teattereilta, jotka eivät menesty muihin teattereiden verrattuna mitattavissa kysymyksissä. Tämä johtaa siihen, että taidelaitokset eivät enää keskity erikoisosaamisalueisiinsa vaan alkavat kaikki toteuttaa toiminnassaan mitattavia asioita. Tämä korostuu erityisesti kun mitattava toiminta suhteutetaan joko teatterin kokonaisesitysmääriin tai teatterin budjettiin.

Jos esimerkiksi vierailutoiminnan merkitystä painotetaan liikaa, vierailutoimintaa järjestetään ylikorostetusti myös osana sellaista teatteritoimintaa, jonka kulttuuripalvelutehtävän kannalta teatterin toiminnan olennainen ydin on muunlaisessa toiminnassa. Suomessa on investoitu teatterirakennuksiin, jotka on valjastettu varta vasten teatteriesityksille, joilla näihin tiloihin luodaan akustisesti ja visuaalisesti toimivia vaikuttavia kokonaisuuksia. Tämän kaltaisten suurten esitysten luonne ei ole siirrettävä, koska niiden siirtokulut ovat kohtuuttoman kalliita. Suurten teattereiden osalta on tämäntyyppisten mittareiden osalta olemassa vaara, etteivät niiden monipuolisen toiminnan mitattavat osa-alueet koskaan pääse lähelle laajalti erikoistuneen teatterikentän keskiarvoja. Vastaavasti alueteatteritoiminnassa kiertuetoiminnan merkitys korostuu suhteessa moneen muuhun mitattavaan tavoitteeseen, joihin suhteessa kokonaistoimintamenoihin mittaavassa järjestelmässä kiertävä teatteri ei voi alueteatterivelvoitteidensa johdosta muuta teatterikenttää vastaavasti panostaa.

Teatterit eivät ole keskenään samanlaisia, ja aivan erityisesti ne eivät ole samanlaisia kuin orkesterit ja museot. Tavoite näiden eri aloilla toimivien taidelaitosten mittareiden tietynlaisesta samankaltaisuudesta on myös ongelma, johon liittyvät hankaluudet tulevat varmasti esille asiasta lausuvien orkestereiden ja erityisesti museoiden asiantuntijaorganisaatioiden lausunnoissa. Yksi keskeinen ongelma, joka tullee esiin muissakin lausunnoissa, on mittareita varten kerättävän indikaattoritiedon luotettavuus. Järjestelmää ei tule ottaa käyttöön ennen kuin ministeriön selvityksessäkin mainitut epätarkkuudet kerättävän tiedon osalta pystytään riittävän luotettavasti selvittämään.

Erityisen ongelmalliseksi nyt annetun esityksen arvioimisen tekee se tosiseikka, että selvitys 2013:11 sisältää ehdotukset valtionosuusjärjestelmään liitettävien mittareiden keskinäisistä painotuksista ja kerättävän tiedon minimi- ja maksimiarvojen tasauksista, mutta järjestelmän piirissä olevan ammattiteatterin tai lausunnonantajan on mahdotonta arvioida näiden tekijöiden vaikutusta yksittäisen toimijan rahoituksen kannalta niin kauan kuin käytössä ei ole minkäänlaista teattereilta kerättyyn tietoon perustuvaa laskentaesimerkkiä siitä, minkälaiseen tulokseen nyt ehdotetut painotukset ja tasaussäännöt käytännössä johtavat.

Tästä syystä Suomen Teatterit ry ehdottaa, että asiassa järjestetään uusi lausuntokierros, kun maaliskuun 2014 tiedonkeruu on suoritettu ja siitä on saatavilla tietoa, jonka perusteella ehdotetun uudistuksen todellisia vaikutuksia niin ammattiteattereihin kuin orkestereihin ja museoihinkin on mahdollista arvioida. Jatkolausuntojen osalta on syytä laajentaa jakelua niin, että lausuntoa pyydetään kaikilta relevanteilta asiantuntijaorganisaatioilta. Esimerkiksi selvityksessä viitattujen mittausvirheiden osalta on selvää, että Teatterin tiedotuskeskus on esittävän taiteen alalla sellainen taho, jolla on pitkäaikainen ja perinpohjainen kokemus teatterialaa koskevan tiedonkeruun mahdollisuuksista ja kompastuskivistä.

Asia on tältä osin siis syytä palauttaa jatkovalmisteluun ja tehdä asiassa täydennetty selvitys, josta käy ilmi, mihin osuuteen valtionosuuskokonaisuudesta uudistus vaikuttaisi. Vasta tällaisen tiedon perusteella on mielekästä mittarikohtaisella tasolla arvioida ehdotetun uudistuksen merkitystä ja odotettavissa olevia vaikutuksia, ja tehdä yksityiskohtaisempia ehdotuksia mittariston kehittämiseksi.

Edellä mainitun lisäselvityksen jälkeenkin on joka tapauksessa selvää, että vaikeassa rahoitustilanteessa oleville taidealoille ei ole mielekästä tehdä rahoitusjärjestelmän uudistusta, mikäli tähän uudistukseen ei ole mahdollisuuksia ohjata tarvittavaa lisärahoitusta. Muuten näissä esityksissä on lakattava käyttämästä termiä kannustusjärjestelmä ja siirryttävä puhumaan erilaisin painotuksin hallittavilla mittareilla ohjatusta tulonsiirrosta järjestelmän sisällä taidelaitoksilta toisille.
Helsingissä 12. joulukuuta 2013

SUOMEN TEATTERIT – FINLANDS TEATRAR RY

Lasse Eskonen
Puheenjohtaja

Tommi Saarikivi
Toimitusjohtaja