22.1.2015 Blogi

Työhyvinvointi syntyy työn imussa

Työelämään kuuluu ylä- ja alamäkiä. Mikään työyhteisö ei aina voi absoluuttisen hyvin. Jotkut yhteisöt taas voivat kroonisen huonosti. Toteutuakseen työhyvinvointi vaatii, että kaikki haluavat sitoutua työyhteisönsä hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitoon.

Ristiriidat ja ongelmat kuuluvat elämään, parhaimmillaan ne rakentavat uutta ja vievät eteenpäin. Pahimmillaan torpedoivat kaiken toiminnan. Tärkeää on, kuinka ongelmia hoidetaan ja puututaanko niihin ylipäätään. Me vaikutamme työpaikoillamme sekä omaan että kollegamme viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Samalla käsissämme lepää koko työpaikkamme hyvinvointi: turvallinen, terveellinen ja tuottava työ, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Sekä työntekijällä että työnantajalla on vastuu työhyvinvoinnin toteutumisesta ja sen kehittämisestä.

Kun tarkastelemme koko kansakuntaamme, suomalaisessa työelämässä on vaaran paikkansa. Yksi meidät suomalaiset työhyvinvoinnin näkökulmasta selvästi muista maista erottava tekijä on työpaikoilla rehottava kiusaaminen. Suomessa 6,2% työväestöstä kokee tulevansa kiusatuksi työssään tai työyhteisössään tällä hetkellä. Verrattuna muuhun Eurooppaan (EU:n työolotutkimus) Suomessa työntekijä joutuu kiusatuksi jopa kaksi kertaa useammin kuin Keski-Eurooppalainen kollegansa. Huolestuttavia lukuja… Onneksi kuitenkin esimerkiksi työn imua – tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työssä – koetaan meillä varsin usein.

Teatterialan työhyvinvointikoulutuksessa Kansallisteatterissa 12.-13. tammikuuta nousi esiin monia tärkeitä seikkoja, joihin teatterialan työyhteisöissä pitäisi reagoida aktiivisesti hyvinvoinnin takaamiseksi. Nostan tässä niistä esiin kaksi:

  1. Työhön perehdyttäminen
  2. Johdon- ja esimiestason työntekijöiden kouluttaminen ihmisten johtamiseen.

Hyvinvoinnin lisääminen vaatii selkeitä yhteisiä suunnitelmia ja niiden toimeenpanemista. Perehdyttäminen on ensiarvoisen tärkeää uuden työntekijän tullessa teatteriin. Koulutuksessa pyydettiin kaikkia niitä, jotka kokivat saaneensa hyvä perehdytyksen tullessaan uutena taloon, nostamaan kätensä. Vastaus oli yksiselitteinen, sillä yksikään käsi ei noussut. Kun tämän jälkeen kysyttiin, kuinka moni ylipäätään oli perehdytetty uuteen työhönsä, silloinkin nousi vain muutama empivä käsi.

Työhön perehdytys on ensimmäinen ja yksi tärkeimpiä avaimia sille, että työntekijä voi ryhtyä rakentamaan ehjää ja motivoitunutta ammatti-identiteettiä. Ilman perehdytystä uuden työntekijän on vaikeaa hahmottaa, mihin hän on tullut ja mitä häneltä odotetaan. Työntekijän on saatava tietää, miten asiat on tapana tehdä. Sen jälkeen on perusteltua odottaa, että hän pääsee soljuvasti sisään uusiin tehtäviinsä, tekemään niistä omannäköisiään ja kiinnittymään osaksi työyhteisöään. Kannustan teattereita miettimään ja käymään läpi mitä tervetuloinformaatiota teillä annetaan uusille työntekijöille:

  • Miten perehdytys hoidetaan?
  • Kuka sen tekee?
  • Onko se kaikille sama?
  • Mitä pitäisi muuttaa?
  • Onko suunnitelmaa ollenkaan?

Johtajat ja esimiehet ovat keskeisimmässä asemassa hyvän työkulttuurin ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä. Jos teattereiden johtajat eivät sitoudu huolehtimaan aktiivisesti työntekijöidensä hyvinvoinnista, muuttuu hyvinvoinnin edistäminen vaikeaksi.

Johtaja- ja esimiestason koulutuksen lisääminen teatterikentällä on tärkeä kehityskohde alamme työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Usein ihmiset nousevat uusiin vastuullisiin tehtäviinsä ilman koulutusta ja valmennusta uusista tehtävistä. Toiset toki osaavat ihmisten johtamisen luonnostaan, mutta kaikki hyötyvät siitä, että esimiestyössä aloittava kouluttautuu uusiin tehtäviinsä ja vastuihinsa. Myös esimiehen omalle työhyvinvoinnille niiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kuinka hän muuten voisi auttaa ja varmistaa myös alaistensa hyvinvoinnin?

Työhyvinvoinnin kehittämisessä kärsivällisyys ja aika ovat valttia. Palkinto on sitäkin arvokkaampi: Työntekijöiden verevä ja vahva työnimu. Työn imun tiedetään lukuisten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella edistävän esimerkiksi organisaatioiden taloudellista menestystä, työhön ja työpaikkaan sitoutumista, työssäsuoriutumista, elämäntyytyväisyyttä, jopa psykosomaattista terveyttä.

Esitänkin meille kaikille yhteisen kysymyksen: Sen sijaan, että keskitämme ajatuksemme seikkoihin, jotka työyhteisössämme ovat pielessä, voisimmeko keskittyä useamman päivän ajan etsimään asioita, jotka työssämme ovat hyvin. Voisiko se johdattaa uudenlaiseen imuun omassa työssä?

Mukavaa olla takaisin töissä teattereiden maailmassa. Aurinkoista ja hyvinvoivaa kevättä kaikille teille!

Hanna-Reetta Schreck
Järjestöasiantuntija
Suomen Teatterit ry

* Teme:n, STEFI:n ja Näyttelijäliiton yhdessä järjestämään työhyvinvointikoulutukseen 12.-13.1.2015 Kansallisteatterissa osallistui yhteensä yli 50 teatterin ammattialaista ympäri Suomen. Tunnelma koulutuksessa oli erittäin hyvä ja osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä. Asiantuntijoina olivat Tommy Larvi, Saija Koskensalmi ja Anna Vanhala Työterveyslaitokselta. Kiitos Kansallisteatterille, Teme:lle ja Näyttelijäliitolle sekä Työterveyslaitokselle hyvästä yhteistyöstä!

Tilasto- ja tutkimustiedot Työterveyslaitoksen tutkimuksesta: ”Työ ja terveys Suomessa 2012”