7.4.2015 Lausunnot ja kannanotot

Kulttuurin ja taiteen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet 2015: Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta

Kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille, myös terveyteen ja talouteen. Eteenpäin katsova kulttuuripolitiikka luo tasapuoliset mahdollisuudet saada elämyksiä, oppia ja inspiraatioita kaikkialla Suomessa ja kaikille väestöryhmille. Kulttuuri on kannattava investointi henkisen, terveydellisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen.

1. Hyvinvoiva taide ja kulttuuri lisää hyvinvointia

Taide- ja kulttuuripalvelut ovat tällä hetkellä helposti saavutettavia suuressa osassa Suomea. Tämä näkyy suurina käyttäjämäärinä. Festivaali-, museo-, orkesteri- ja teatteritoiminta tavoittavat vuosittain yhteensä 12,5 miljoonaa kävijää. Keskeiset uhat saavutettavuudelle ovat taloudellisen kynnyksen nousu sekä alueellisen tarjonnan vähentyminen. Mahdollisuudet entistä parempaan saavutettavuuteen edellyttävät investointeja sekä sisältöihin että kulttuuripalvelujen infraan: henkilöstön osaamiseen ja tilojen toimivuuteen.

Hyvinvointia tukevaa kulttuuripolitiikkaa on edistettävä seuraavasti:
– Toimintarahoituksen perusta eli kulttuurin valtionosuudet orkestereille, teattereille ja museoille tulevat valtion budjettivaroista.
– Festivaalien toimintarahoitus kehittyy alan voimakasta kasvua vastaavasti.
– Veikkausvoittovarat säilyvät osana kulttuurin hanke- ja kehittämisrahoitusta.
– Yksityisiä lahjoittajia ja rahoittajia rohkaistaan kulttuuri-investointeihin ja kulttuurin rahoittamiseen verohelpotuksin.

2. Hyvinvoiva taide ja kulttuuri luo työpaikkoja

Kulttuuri- ja taide ovat työvoimavaltaisia aloja. Tällä hetkellä festivaali-, museo-, orkesteri- ja teatteritoiminta työllistävät vuosittain suoraan lähes 10 000 työntekijää. Välilliset vaikutukset matkailu-, liikenne- ja ravintola- ja hotellialan työpaikkojen luomiseen ovat tätä vielä huomattavasti suuremmat.

Taiteen ja kulttuurin rahoituksen toistuva leikkaaminen edellisen hallituskauden aikana on alkanut vaikuttaa alan toimintavolyymiin ja vähentänyt sekä suoraan että välillisesti alan työllisyyttä ja työllistämismahdollisuuksia. Tämä kehitys on vaarantanut Suomen mahdollisuudet hyödyntää luovan talouden vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä talouden rakenteiden uudistamisessa että korkeasti koulutetun työvoiman hyödyntämisessä.

Työpaikkoja luovaa kulttuuripolitiikkaa on edistettävä seuraavasti:
–    Negatiivinen rahoituskehitys on pysäytettävä ja riittävä perusrahoitustaso turvattava leikkauksien jälkeen nimenomaisella hallitusohjelman kirjauksella.
–    Luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan.
–    Kulttuurivaihtoa ja -vientiä edistetään. Panostusta kulttuurimatkailun kehittämiseksi lisätään.
–    Selvitetään edellytykset kehittää yksityisen tuen ja joukkorahoituksen verokohtelua.

3. Hyvinvoiva taide ja kulttuuri nojaa kansallisen rahapelipolitiikan toimivuuteen

Suomen rahapelijärjestelmä on tehokas, vastuullinen ja läpinäkyvä, ja sen tuotoilla tuetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla edunsaaja-alojen toimintaa. Kulttuurin ja taiteen rahoituksessa nykyisellä rahapelijärjestelmällä on olennaisen tärkeä rooli.

Kulttuuria tukevaa rahapelipolitiikkaa on toteutettava seuraavasti:
–    Rahapeliyhtiöiden yksinoikeusjärjestelmä säilytetään.
–    Veikkauksen edunsaajien asema tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilla turvataan.
–    Veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki sekä nykyinen tuloutusjärjestelmä säilytetään.
–    Arpajaisverolain muutoksilla ei hallituskauden aikana ohjata veikkausvoittovaroja edunsaaja-aloilta muihin valtion rahoittamiin kohteisiin.

4. Alakohtainen toimintaedellytysten parantaminen

–    Museokäytössä olevat ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset on vapautettava kiinteistöverosta.
–    Kulttuuriperinnön digitalisointia on nopeutettava ja digitaalisten palvelujen kehittämistä helpotettava tekijänoikeuslainsäädännön muutoksilla.
–    Teattereiden ja orkestereiden freelance-työntekijöiden matka- ja majoituskulut on muutettava verottomiksi, jotta ala pystyy tarjoamaan työtilaisuuksia alalle kouluttautuneelle tilapäiselle työvoimalle kaikkialla Suomessa.
–    Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien orkestereiden kiertuetoiminnan edellytykset on turvattava.
–    Festivaalien tukijärjestelmää on selkiytettävä siten, että veikkausvoittovaroista rahoitettavat investoinnit suunnataan paikkansa vakiinnuttaneille, aidosti valtakunnallisille tapahtumille ja poikkeuksellisen luovassa vaiheessa oleville uusille tapahtumille.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Tommi Saarikivi, tommi.saarikivi@suomenteatterit.fi, 09 2511 2151

Taitetun version voi ladata ja tulostaa täältä.

Kuva: Johnny Korkman, Villakarvajalan ihmeellinen elämä, Tanssiteatteri Raatikko