20.1.2016 Blogi

Matti Arnkil: Rahoituksellisia taitekohtia

Riihimäen kaupunki on jo tovin kärvistellyt taloudellisen ahdinkonsa kanssa. Teatterin ja kulttuurin osalta tämä on tarkoittanut avustus- ja määräraharesurssien vähentymistä. Tilanne ei ole vieras muissakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Vuonna 2014 Riihimäen kaupungin avustuksen kerrottiin laskevan 90 000 euroa vuonna 2015 ja 120 000 euroa vuoden 2016 osalta. Näin ollen vuoden 2015 kaupunginavustus oli 620 000 euroa ja tänä vuonna avustus olisi ollut 500 000 euroa. Ennakkovaroituksesta poiketen kaupunki kuitenkin ymmärsi 70-vuotisjuhlavuotemme julkisuusarvon ja pidättäytyi leikkausten tekemisestä tälle vuodelle. Vuoden 2017 osalta tiedämme jo nyt, että avustus tulee laskemaan 120 000 euroa, ellei kaupungin talous koe äkkielpymistä tai kaupungin poliittinen suunta totaalisesti muutu. Tätä avustusleikkausta varten meiltä on pyydetty selvitystä tulevasta toimintamallista, jolla pystymme sopeutumaan niukkeneviin määrärahoihin.

Millaisin keinoin näihin resurssien supistumisiin tulisi reagoida? Riihimäen Teatteri Oy on Riihimäen kaupungin sataprosenttisesti omistama osakeyhtiö. Näin ollen toimintaamme ohjaa Riihimäen kaupunginhallitus ja kaupungin konserniohje. Tämän lisäksi olemme sidottuja teatteri- ja orkesterilaissa säädettyihin vaatimuksiin. Emme siis organisaationa voi ottaa kantaa suunniteltuihin leikkauksiin puolesta tai vastaan. Oman näkemykseni mukaan meidän tulee toimia annetuissa rajoissa ja pyrkiä toimittamaan päättäjille asianmukaista tietoa leikkausten seurauksista, jotta he voivat päätöksenteossaan arvioida niiden todelliset vaikutukset riihimäkeläisille. Käytännössä tämä on tarkoittanut erilaisten toimintamallien esittelyä sekä nykyisen toiminnan laajuuden ymmärrettäväksi tekemistä. Kertaakaan Riihimäen Teatteri Oy ei ole lausunut kaupungille, etteikö teatteritoimintaa voitaisi ylläpitää supistuvilla resursseilla. Tämän sijaan päättäjille on pyritty kuvaamaan mahdollisimman konkreettisesti toiminnassa näkyvät muutokset leikkausten jälkeen.

Itse uskon, että teatterin arvon ja merkityksellisyyden kaupungin elinvoimalle voivat perustella vain kaupungin asukkaat. On itsestään selvää, että teatterin työntekijät, johto ja hallitus ovat teatterin kannalla. Tällainen sisältäpäin määritelty merkityksellisyys ei kuitenkaan puolla paikallisen teatterin säilyttämistä. Arvostuksen ja kiinnostuksen tulisi syntyä ulkopuolelta, jolloin perusteet toiminnan ylläpitämiselle olisivat olemassa. Tämän vuoksi käynnistelemme Riihimäellä selvitystyötä teatterin tulevaisuudesta, jonka keskiössä tulee olemaan kaupunkilaisten näkemys Riihimäen Teatterin arvosta paikallisena kulttuuritoimijana. Teatterin toimitusjohtajana minua kiinnostaa millaisia odotuksia kaupunkilaisilla on oman, paikallisen teatterinsa suhteen. Haluaisin kuulla millaisena paikallisen elämän osana meidät nähdään ja mikä on roolimme riihimäkeläisten arjessa. Tällaista keskustelua käydään alkuvuodesta 2016, kun alamme teatterilla selvittämään, miten meidän tulisi toimintaamme uudistaa, jotta voimme tarjota mahdollisesti niukentuvilla resursseilla laadukasta ja suurinta osaa riihimäkeläisitä tyydyttävää teatteria.

Suomalaisen kulttuurin elinvoimainen ja menestyksekäs tulevaisuus on suomalaisten aktiivisuudesta kiinni. Mikäli kulttuuripalveluiden supistukset ja heikennykset tuntuvat omassa kaupungissa väärältä, on niiden säilyttämisen eteen tehtävä töitä. Mikäli niihin syydetään liikaa rahaa ja ne toimivat vain riippana kaupungin budjetissa, on näitä palveluita vastaan kyettävä argumentoimaan kestävästi ja perustellusti. Vastakkainasettelu ei selkeytä tilannetta, mutta selkeät tavoitteet kyllä. Millaisena asukkaat näkevät kotikaupunkinsa tulevaisuuden? Millaisessa kaupungissa he viihtyvät? Näihin kysymyksiin osaavat vastata vain ja ainoastaan kaupungin asukkaat. Itse rohkenen uskoa, että näitä vastauksia myös valtuutetut ja virkamiehet mielellään kuulisivat. Ainakin niiden ollessa perusteltuja.

Matti Arnkil
toimitusjohtaja
Riihimäen Teatteri Oy