10.6.2016 Blogi

Uusia yhteistyökumppaneita ja potentiaalisia yleisöjä – yhteistyöhön naistenlehtien kanssa?

Suomessa on paljon aikakauslehtiä hyvin erilaisille lukijoille –  naisille, miehille, nuorille, vanhoille, perheellisille, ruokaa rakastaville, tekniikasta innostuneille, uraorientoiduille, kotia rakastaville ja niin edelleen. Lukijoita on satoja tuhansia ja toimitukset tuntevat yleisönsä hyvin. Kodin Kuvalehden toimituspäällikkö Mari Paalosalo-Jussinmäki kertoi STEFI:n viestintäkoulutuksessa mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä naistenlehtien kanssa. Kodin Kuvalehdellä tilaajia on 100 000, mutta lehden kiertäessä äidiltä tyttärelle ja ystävältä ystävälle lukijoita tavoitetaan yhteensä huikeat 300 000.

Toimituksissa on huomattu, että lukijat ovat yhä halukkaampia osallistumaan ja tuomaan omia mieltymyksiään esiin. Tendenssi on sama teatteriyleisöjen kohdalla. Kodin Kuvalehden lukijoille koti ja perhe ovat tärkeitä – he ovat ”naisia, jotka pitävät Suomea pystyssä”. Ja varmasti monilta osin niitä naisia, jotka pitävät teatterisalimme täyttöasteet huipussaan. He ovat kiinnostuneita kodin, arjen ja tavallisen elämän lisäksi esimerkiksi hyväntekeväisyydestä ja ovat hyvin aktiivisia ja osallistuvia lukijoita.

Mari Paalosalo-Jussinmäen vinkki hedelmälliseen yhteistyöhön Kodin Kuvalehden kanssa oli yksinkertaisuudessaan varsin vaikea: Ole ainutlaatuinen! Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Tällä hetkellä tuntuu, että joka mediassa pitäisi keksiä jatkuvasti jotakin uutta. Mutta tarvitseeko sen olla niin? Olisiko esimerkiksi teatterin maailmassa niin paljon kiinnostavia yksityiskohtia suurelle yleisölle ja lehtien lukijoille, että ei tarvitsisi tehdä muuta kuin katsoa lähelle? On itse asiassa vaikea löytää yhtään mediaa, johon ei olisi mahdollista luoda kiinnostavia juttuja teatterista. Suurin haaste saattaakin olla nähdä omien itsestäänselvyyksiemme lävitse.

Teatterista, sen ihmisistä ja edustamista aloista löytyy kiinnostavia aiheita joka lähtöön. Monien lehtien toimitukset esimerkiksi sijaitsevat Helsingissä, mutta lukijoita löytyy ympäri maan. Lehdet tekisivät erittäin mielellään juttuja myös muualla asuvista ja työskentelevistä ihmisistä ja heidän elämästään ja maakunnissa sijaitsevilla teattereilla olisi paljon annettavaa lehdille.

Oleellista on, että tuntee median, jolle aiheita ja yhteistyötä tarjoaa. Paalosalo-Jussinmäen mukaan teattereilla on tässä parannettavaa. Tiedotteet pitää kohdentaa ja samaa viestiä ei voi lähettää kaikkiin lehtiin. On parempi valita 5 palstaa, jonne jutun räätälöi, kuin huudella laajalla paletilla niin, että kukaan ei vastaa. Kerro, miksi toimittajan pitäisi keskittyä meiliisi juuri nyt: ”Tässä on näytelmä, jonka jokaisen pienen lapsen äidin pitäisi nähdä”.

Yhteistyötä suunnitellessa kannattaa tutustua myös yksittäisen lehden eri osiin ja pohtia, miten juuri meidän teatterimme saisi juttuja läpi niin printtiin kuin sosiaaliseen mediaankin. Entäpä erilaiset lukijatapaamiset ja tapahtumat? Samalla kannattaa tarkistaa, että lehdistön palvelut ovat helposti saatavilla teatterin nettisivuilla. Toimituksien kiire heijastuu siihen, että he ovat tottuneet saamaan nopeasti laadukasta tietoa. Eikä kannata unohtaa myöskään oman alueen freelance-toimittajia, joiden kautta löytyy nopeasti linkki teatterin ja eri medioiden välille.

Lehtien toimituksissa järjestetään nykyään myös kahvihuonetapaamisia. Esimerkiksi kirjakustantamot menevät käymään paikan päälle toimituksiin kertomaan tulevista kirjoistaan kaikille ison lehtitalon lehdille yhdellä kertaa. Teatterit voisivat tehdä vastaavaa yhteistyötä. Infoja teatterin tiloissa ei enää kannata järjestää, koska ”kukaan ei ehdi paikalle”.

Koska teatterit tekevät edelleen varsin vähän yhteistyötä aikakausilehtien kanssa, uusia yhteistyökuvioita kannattaa pohtia ja hakea. Lukijat ja katsojat ovat lähellä toisiaan ja innostuvat samoista asioista. Mitä jos tehtäisiin jopa vähän suuremmin? Vaikka näytelmä yhdessä Kodin Kuvalehden kanssa? Tai illallinen näyttämöllä Glorian Ruuan ja Viinin kanssa? Mari Paalosalo-Jussinmäki kehotti ottamaan yhteyttä!

Hanna-Reetta Schreck
Järjestöasiantuntija /STEFI