24.8.2016 Blogi
Eurostat julkaisi tuoreet kulttuuritilastot: Suomi kulttuurin työllistävyyden kärkimaita
Euroopan Unionin tilastokeskus Eurostat on julkaissut tuoreen tilastokirjan, joka tarkastelee eurooppalaista kulttuuria. Tilastoissa käsitellään kulttuurialan työllisyyttä, liikevaihtoa sekä kulttuuritapahtumiin osallistumisessa tapahtuneita kehityskulkuja EU-maissa. Tilastokirja on luettavissa kokonaisuudessaan Eurostatin sivuilla, mutta olemme koostaneet oheen lyhyen tiivistelmän keskeisistä tilastoista.
Kulttuuriala selvinnyt hyvin taantumasta
Euroopan kulttuurisektori on selvinnyt finanssikriisistä ja sen aiheuttamasta taantumasta paremmin kuin monet muut alat, ja vuosien 2008-2014 aikana kulttuuriala on pystynyt jopa hieman lisäämään tarjoamiensa työpaikkojen määrää. Työpaikkojen määrä kulttuurialalla nousi keskimäärin 0,7 prosentilla vuosien 2008 ja 2010 välillä, kun EU:n yhteenlaskettujen työpaikkojen määrä laski samassa ajassa 1,4 prosentilla. Vuosina 2011-2014 uusien työpaikkojen kehitys on kääntynyt EU:ssa positiiviseen suuntaan ja tämän myötä kulttuurialan ero suhteessa muihin aloihin on tasaantunut. Kulttuuriala pärjää kuitenkin yhä vertailussa hyvin: kun uusien työpaikkojen määrä on muilla aloilla kasvanut 1,3 prosenttia, kulttuurialalla kasvu on yltänyt 1,4 prosenttiin.
Suomi kulttuurin työllistävyyden kärkimaita EU:ssa
Kulttuuriala työllistää EU:ssa yhteensä noin kuusi miljoonaa henkilöä, joka tarkoittaa noin 3 prosenttia koko alueen työvoimasta. Suomi kuuluu kulttuurin työllistävyyden kärkimaihin heti Ruotsin ja Luxemburgin jälkeen: meillä kulttuuriala työllistää yhteensä 3,9 prosenttia koko työvoimasta.
Nuorten osuus kulttuurialan työntekijöistä laskussa
Nuorten osuus työntekijöistä kulttuurialalla on laskussa. Aiemmin kulttuuriala on työllistänyt nuoria muita aloja paremmin, mutta vuonna 2014 nuorten osuus kulttuurialan työntekijöistä oli laskenut alle EU:n kaikkien alojen keskiarvon. Nuorten osuus alalla on laskenut koko EU-alueella noin kolmella prosentilla vuosien 2008 ja 2014 välillä. Maiden välillä on tilastoissa suurta vaihtelua, mutta Euroopan yleinen kehitys näkyy myös Suomessa, jossa kulttuuriala työllisti vielä vuonna 2008 hieman enemmän nuoria kuin muut alat keskimäärin. Tilanne on kuitenkin muuttunut, ja vuonna 2014 15-29 -vuotiaiden osuus kulttuurialan työntekijöistä oli Suomessa enää noin 18 prosenttia, kun kaikkien alojen vastaava keskiarvo on maassamme hieman päälle 20 prosenttia.
Lähes puolet taiteilijoista itsensätyöllistäjiä
Vakituiset työsuhteet ovat taiteilijoilla harvinaisempia kuin muilla eurooppalaisilla työntekijöillä. Taiteilijat myös tekevät kahta työtä muita useammin. Lisäksi lähes puolet (49%) eurooppalaisista taiteilijoista on itsensätyöllistäjiä, kun muilla aloilla vastaava luku on 15 prosenttia. Suomalaisista taiteilijoista itsensätyöllistäjiä oli vuonna 2014 yhteensä 43 prosenttia.
Kulttuuritapahtumiin osallistuminen kasvussa
Kulttuuritapahtumiin osallistuminen kasvoi Euroopassa aikaisempaan nähden vuosien 2007-2011 välillä, joskin maiden välillä oli nähtävissä huomattavaa vaihtelua. Suosituimpia tapoja harrastaa kulttuuria oli elokuvissa käynti ja vierailu kulttuurikohteissa. Kulttuurin suurin kuluttajaryhmä Euroopassa olivat 25-34-vuotiaat
Live-esitysten katsojamäärät ovat lisääntyneet suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita vuosien 2007 ja 2011 välillä. Suomi oli live-esityksiin osallistumisen kärkimaita heti Luxemburgin ja Slovakian jälkeen. Suomi erottuu tilastoissa myös sen puolesta, että meillä erot sukupuolijakaumassa kävijöiden välillä olivat EU-maiden suurimmat: Suomessa naisten osuus kävijöistä oli peräti 17 prosenttia korkeampi kuin miesten.
Pohjoismaissa kulutetaan paljon kulttuuria
Vuonna 2015 eurooppalaisten kotitalouksien kulutuksesta keskimäärin 3,6 prosenttia käytettiin kulttuuriin. Pohjoismaissa kulttuurin kulutettiin keskimääräistä enemmän kuin muualla Euroopassa ja Tanska ja Ruotsi johtavat tilastoja yli viiden prosentin osuudellaan. Suomessa kotitaloudet kuluttivat kulttuurin hieman naapureitaan vähemmän, noin neljä prosenttia kotitalouksien kokonaiskulutuksesta, mikä on kuitenkin selvästi yli EU:n keskiarvon. Kulttuurialan osuus koko EU-alueen liikevaihdosta on keskimäärin 5,3 prosenttia.
Lähde: Eurostat, Culture statistics — 2016 edition