25.8.2016 Teatterialan uutisia

Monitulkintaiset budjettiesitykset

Jotenkin sitä excelistä ja numeroista tykkäävänä ihmisenä ajattelisi, että budjettien laatiminen on suhteellisen simppeliä. Vahvasti yksinkertaistaen laitetaan mahdollisimman realistisesti kokoon arvio budjettikauden tuloista ja menoista ja katsotaan mitä jää viivan alle. Kun siirrytään keskustelemaan valtion talousarvion tasoisesta määrästä taloudellisia muuttujia, on tottakai ymmärrettävää, että yhtälöstä tulee useampaa astetta monimutkaisempi, mutta silti jo parin syksyn ajan toistunut tulkintaero opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön elokuisissa budjettiesityksissä jaksaa hämmentää.

Vuodelle 2016 kulttuurialojen valtionosuuksien osalta samoista lähtöparametreista laadittiin esitykset, joissa OKM tulkitsi useista leikkauksista ja indeksijäädytyksistä koostuvan laskentapohjan kasvattavan ja VM saman yhtälön leikkaavan henkilötyövuoden hintaa. Valtiovarainministeriön kanta voitti, ja OKM:n esittämä 5,841 miljoonan euron positiivinen kustannustason korjaus teatteri- ja orkesterilakiin muuttui nopeasti uudeksi määrärahaleikkaukseksi edellisten perään.

Nyt kun ollaan matkalla vuoden 2017 budjettiriiheen, on lähtöasetelma jälleen erikoinen. Valtionosuuksien laskennassa käytetään kustannuspohjaa, joka muodostuu aina pari vuotta budjetointiajankohtaa aikaisemmista luvuista. Tällä kertaa kehitys kulkee poikkeuksellisesti niin, että laskennan tuloksena vos-teattereilla yksikköhinta nousee (tosin vain pari promillea), kun samalla se orkestereilla ja museoilla laskee. Ja vaikka ministeriöt laskevat nyt budjettiesityksissään edellä mainitun määrärahakehityksen samalla tavalla, VM on jälleen löytänyt keinon viilata kulttuurirahoja lisää: tällä kertaa on keksitty “kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat määrärahamuutokset valtionosuuksiin”, joilla VM leikkaa 2,387 miljoonaa enemmän kuin OKM. Budjettiesityksestä ei käy ilmi, miten nämä leikkaukset tultaisiin toteuttamaan, mutta todennäköistä on, että syksyn aikana lukuihin tulee lisää miinusta, mikäli VM:n KiKy-tulkinta hyväksytään eduskunnassa.

Lysti yksityiskohta tässä koko yhtälössä on se lähtökohta, jolla kilpailukykysopimusta työmarkkinaratkaisuna myytiin niin palkansaaja- kuin työnantajapuolelle: Sopimusratkaisulla oli tarkoitus laajalti edistää kotimaisten markkinoiden kilpailukykyä muun muassa sitä kautta, että nyt uusien kulttuurileikkausten perusteluna käytetyt työnantajamaksujen säästöt parantavat työnantajien toimintaresursseja. Kun VM nyt ilmeisesti tavoittelee tämän säästövaikutuksen täysimääräistä amputoimista valtionavun lisäleikkauksilla, varmaa on että ainakaan kulttuurialalla työnantajien kilpailukyky ei lisäänny lainkaan.

Näin uuden esitysvuoden käynnistyessä käytän vielä tilaisuuden kiittää pitkään Suomen Teatterit ry:n puheenjohtajana toiminutta Lasse Eskosta, joka jätti tehtävän kevään vuosikokouksessa, ja muistutan kaikkia jäsenteattereista teatteripassista, joka järjestön perinteen mukaisesti annettiin ansioituneelle ja pitkään toiminnassa mukana olleelle teatterin puolestapuhujalle. Tämän harvinaisen teatteripassin suositus on, että sen haltijalle myönnettäisiin lippuja varatessa maksuton pääsy jäsenteatterin esityksiin.

Näin uuden esitysvuoden käynnistyessä käytän vielä tilaisuuden kiittää pitkään Suomen Teatterit ry:n puheenjohtajana toiminutta Lasse Eskosta, joka jätti tehtävän kevään vuosikokouksessa, ja muistutan kaikkia jäsenteattereista teatteripassista, joka järjestön perinteen mukaisesti annettiin ansioituneelle ja pitkään toiminnassa mukana olleelle teatterin puolestapuhujalle. Tämän harvinaisen teatteripassin suositus on, että sen haltijalle myönnettäisiin lippuja varatessa maksuton pääsy jäsenteatterin esityksiin.

– Tommi Saarikivi, toimitusjohtaja