11.8.2016 Teatterialan uutisia
Terveisiä Tampereen Teatterikesästä
Tänä vuonna pohdimme tilaisuuksissamme Tampereella vaikuttajaviestintää, lobbausta, valtion talouden näkymiä ja teatterialan työn tulevaisuutta. Tässä hieman sisältöjä ja mieleenpainuneita ajatuksia näiltä päiviltä.
Kaikki mitä vaikuttajan pitää tietää vaikuttamisesta vuonna 2016, 6.8. Tampereen Teatterissa
Viestintätoimisto Ellun kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen avasi puheenvuorossaan vaikuttamisen ja päätöksenteon uusia lainalaisuuksia globalisaation ja teknologian, kuten sosiaalisen median, muuttaessa nopeaan tahtiin yhteiskuntaa. Vanhat konstit eivät uudessa maailmassa enää päde: ihmiset käyttävät mediaa arvaamattomammin kuin ennen. Me olemme verkostoituneet tavalla, jota maailmanhistoria ei tunne, kun sosiaalinen media tuottaa uutta informaatiota kaikkien ulottuville miljoonia päivityksiä joka minuutti. Samalla, kun maailmasta on tullut läpinäkyvä, on tämän kohinan keskellä vaikeaa tulla kuulluksi.
Myös valta jakautuu uudella tavalla, kun lainsäädäntövallan rinnalle alkaa ilmestyä jokamiehenvalta, josta hyvänä esimerkkinä toimii tasa-arvoinen avioliittolaki ja sen hyväksymiseen johtanut kansalaisaloite. Ihmisten ja auktoriteettien välinen valtasuhde muuttuu ja maailmassa on vaikeaa enää vaikuttaa ”olemalla oikeassa”. Eniten luotetaan kaverin sanaan. Muutoksen ajureita ja vaikuttajia olemme nyt me kaikki ”tavalliset pulliaiset”.
Poliittisessa lobbauksessa pitää edelleen tuntea erinomaisesti päätöksenteon prosessit. Keskeistä on myös viestin ratkaisukeskeisyys, sillä hyvä lobbaus ei missään nimessä ole kriisiviestintää. Yleiseen asenneilmapiiriin vaikutettaessa tärkeää on ymmärtää, että viestintä on tekoja. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä ja on vain hyvä, jos joku on myös eri mieltä. Keskustelu on paras tapa osallistua keskusteluun.
Organisaatioiden on myös syytä luopua kontrollista ja olla rohkeita. Tämä kaikki vaatii myös teattereiden viestinnältä ja vaikuttamiselta aivan uudenlaista otetta ja nopeutta. Se taas vaikuttaa myös organisaatioiden rakenteisiin ja toimintamalleihin. Kuten Tujunen totesi: ”Epäonnistumista pelkäävä organisaatio ei kykene innovaatiohin!”
Suomen uudistaminen – valtiontalous ja kulttuuri
Ekonomisti ja kansanedustaja Juhana Vartiainen totesi, että hyvinvointivaltion kaikilta toimialoista puuttuu rahaa, koska taloutemme on laahannut poikkeuksellisen pitkään verrattuna esimerkiksi Viroon, Ruotsiin ja jopa Espanjaan. Nyt suunnitellut reformit eivät todennäköisesti riitä, vaan huoltosuhteen heiketessä, arvioiden mukaan jopa vuoteen 2040 saakka, on uusia säästöjä pakko löytää. Toiminta globaaleilla pääomamarkkinoilla on myös sikäli julmaa, että omat näkemyksemme rahan oikeudenmukaisesta jaosta ovat irrelevantteja: yritykset ja investoinnit karkaavat, jos meidän hintatasomme on liian korkea. Paras lääke kokonaistilanteen oikaisemiseksi Vartiaisen mukaan on ehdottomasti työllisyysasteen nosto.
Hän myös korosti, kuinka lobbaamisessa tärkeää on juuri nyt ratkaisukeskeisyys – kun lähtee ehdottamaan jotakin, kannattaa katsoa pitkälle ja esittää rohkeasti oma ratkaisumalli sen sijaan, että esittelee ongelman ja odottaa rahoittajan ratkaisevan sen.
Teatterialan työn tulevaisuus? Taide, työvoima ja koulutuspolitiikka, 5.8. TT-Frenckellissä
Perjantaina keskusteltiin teatterialan työn muutoksesta ja tulevaisuudesta. Keskustelun keskiössä olivat alustavat tulokset työntekijäjärjestöjen keväällä teettämistä freelance-kyselyistä.
Freelancereiden joukko kentällämme ei ole yhtenäinen, vaan pitää sisällään jopa 19 erilaista asemaa. Ansiotaso on alhainen ja alalla tehdään paljon myös ilmaista työtä. Tuen tarpeen näkökulmasta teatteritaiteilijat voidaan jakaa kolmeen joukkoon: lähes täysin työllistyviin, kausittain työllistyviin ja satunnaisesti työllistyviin.
Taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi on heidän sosiaalisturvaansa kehitettävä. Tässä keskustelussa mahdollisina ratkaisuina ovat nousseet esiin esimerkiksi perustulo ja taiteilijapankki/-palkka (vrt. esim. Ruotsin Alliansen). Kysymys on iso ja vaatii paljon keskustelua niin alan sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Keskustelu jatkuukin seuraavaksi, kun Näyttelijäliitto ja Teme ry julkaisevat tutkimuksensa syksyllä 2016.
Päivän alustuksiin liittyvät esitykset ovat luettavissa sivuillamme.
Hanna-Reetta Schreck, järjestöasiantuntija, STEFI