7.9.2016 Teatterialan uutisia

Teatterirahoitusta uudistamaan

Nyt syyskuussa aloittaa työnsä ministerin asettama työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Työryhmässä on laaja edustus sekä valtionosuusjärjestelmän piirissä että sen ulkopuolella tapahtuvan taide- ja kulttuuritoiminnan asiantuntemusta. Allekirjoittaneella on ilo ja kunnia olla mukana kiinnostavassa työssä.

On huomionarvoista, että valtionosuustyöryhmäksikin nimitetyn asiantuntijaryhmän tehtävä on arvioida valtionosuusalojen rahoitusta laajassa merkityksessä – toimeksiantoon sisältyy erikseen mainittuina näyttämötaiteen lajeina mm tanssin ja sirkuksen kentän rahoituksen tarkastelu, ja ammattisirkuksellahan ei ole toistaiseksi ensimmäistäkään valtionosuustoimijaa. Keskusteluissa huomiota tullaan siis varmasti kiinnittämään sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen että myös valtionosuusalojen rahoitusdynamiikan rakenteeseen ja tarkoituksenmukaisuuteen kokonaisuudessaan.

Henkilökohtaisesti ajattelen, että vaikka uudistaminen on vaikeaa tilanteessa, jossa valtiontalouden kehykset eivät lupaa tuleville vuosille olennaisessa määrin lisää kulttuurirahaa, ja pelimerkit uusien järjestelmien kehittämiseen nykyisten lisäksi ovat siksi vähissä, että ajankohta on aivan yhtä hyvä järjestelmän uudelleen tarkastelulle kuin koska tahansa. Kaikkien julkisten rahoitusjärjestelmien on oltava tarkoitukseensa sopivia, läpinäkyviä ja pystyttävä vastaamaan niihin kohdistettuun kritiikkiin valtion taloustilanteesta riippumatta. Ministeriö on asettanut valtionosuusjärjestelmää tarkastelevia selvitys- ja työryhmiä ennenkin. Muun muassa noin kymmenen vuotta järjestelmän perustamisen jälkeen tehdyssä ministeriön selvityksessä yksi keskeinen johtopäätös oli, että valtionosuusjärjestelmä vaikutti toteuttavan hyvin ne kulttuuripoliittiset tavoitteet, jotka sille on asetettu.

Itse ajattelen työni ja kokemukseni kautta, että valtionosuusjärjestelmää syytetään helposti paljosta sellaisesta, joka tosi asiassa negatiivisina vaikutuksina toteutuu rahoitusjärjestelmän rakenteesta riippumatta aina silloin, kun alan kokonaisrahoitus ei ole riittävällä tasolla. Samasta syystä sanon tässä aivan avoimesti, että oma henkilökohtainen lähtökohtani keskusteluihin on, että nykyjärjestelmästä kannattaa pyrkiä säilyttämään sellaiset elementit, jotka ovat toimivia sekä teatteritaiteen tekijöiden että yleisöjen kannalta. Tämän jälkeen jää vielä lukuisia mahdollisia tapoja pohtia rahoituksen jakautumista, taiteilijapolitiikkaa, uuden teatteritoiminnan ja uusien yhteistyömuotojen kannustimia ja paljon muuta.

Tästä kaikesta käydään vilkasta keskustelua Sitran fasilitoimissa julkisissa keskustelutilaisuuksissa syksyllä 2016. Ne järjestetään näillä näkymin seuraavina ajankohtina: 3.10, 11.11 ja 9.12. Tulkaa, osallistukaa keskusteluun ja olkaa aloitteellisia! Näiden tilaisuuksien ulkopuolellakin kuulen mielelläni ajatuksianne siitä, mikä nykyjärjestelmässä on teille, teatterialan ammattilaisille, näyttäytynyt toimivana ja missä on parantamisen varaa, ja välitän terveisenne osaksi ministeriön työryhmän käsittelemää valtavaa kokonaisuutta. Lopputuloksena toivottavasti saadaan aikaan esitys, joka kehittää alan rahoitusta yhä paremmin ammattiteatterin tekemisen tarpeita vastaavaksi.

kuva Petra Sormunen– Tommi Saarikivi, toimitusjohtaja

tommi.saarikivi(at)suomenteatterit.fi
p. 040 153 1415

 

 

Kuva: Backa Teater, UTOPIA 2012, Käsikirjoitus ja ohjaus Mattias Andersson, lavastus- ja pukusuunnittelu Ulla Kassius. Backa Teater arkisto.

Tallenna