31.1.2017 Teatterialan uutisia
Vetoomus teatteritaiteilija Bakr Hasanin puolesta
Me näyttämöalan taiteilijajärjestöt ja eri taideyhteisöjen edustajat vetoamme Suomen turvapaikkapolitiikan inhimillistämisen ja vainoa paenneen irakilaisen teatteritaiteilijan Rajab Bakir (Bakr) Hasanin puolesta. Olemme tutustuneet Hassania koskeviin asiakirjoihin ja Ylen uutisointiin asiasta. Turvapaikkasääntöjen tulkinnoissa ei ole ymmärretty nykyteatteria tekevän taiteilijan ammatin luonnetta, taiteilijaidentiteetin haavoittuvuutta ja taiteellisen työskentelyn reunaehtoja eikä taiteilijan ilmaisu- ja sananvapauden merkitystä luovalle työlle.
Irakin kansalainen, Bagdadissa syntynyt ja elänyt 30-vuotias kotikaupungissaan näyttelijäkoulutuksen saanut sunnitaustainen näyttämötaiteilija Rajab Bakir (Bakr) Hasan joutui pakenemaan kotimaastaan. Maahanmuuttovirasto on pitänyt hänen kokemiaan oikeudenloukkauksia ja häneen kohdistuvaa uhkaa vain yleisluonteisina, joten häneltä on evätty turvapaikka ja oleskelulupa Suomesta.
Maahanmuuttovirasto ei nähtävästi tunne ja tunnista poikkeuksellista tarvetta poliittista ja yhteiskuntakriittistä teatteria tekevän taiteilijan työlle sananvapaudeltaan rajoittuneissa oloissa, eikä tuon työn merkitystä demokratiakehityksen perusteiden rakentajana. Antamissaan perusteluissa Maahanmuuttovirasto kuvaa ammattitaiteilijan työtä satunnaiseksi puuhasteluksi, josta luopumisen edellytetään olevan yhtä helppoa kuin minkä tahansa ammatin vaihtamisen yleensä. Bakrin edellytetään Irakissa hankkivan elantonsa ”muulla tavalla kuin esittämällä julkisesti sellaisia näkemyksiä, joiden vuoksi voisit joutua vaaraan”. Maahanmuuttoviraston tulkinnan mukaan taiteilijuus ja taiteilijan ammatti eivät ole ihmisen identiteetin olennainen osa. Siitä voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan odottaa ihmisen ”kohtuudella luopuvan”. Näin eivät kuitenkaan ole tehneet ne sadat ja tuhannet kirjailijat ja teatteritaiteilijat, jotka kautta historian ovat mieluummin paenneet maastaan joutuen näin uhraamaan kontaktin omaan yleisöönsä ja yhteisöönsä – osa tilapäisesti, osa lopullisesti.
Rajab Bakir (Bakr) Hasan on haastattelussa ollut epätarkan ja asiantuntemattoman tulkkauksen armoilla, joten teatterityön ominaisluonne ei tästä syystä ole välittynyt päätöstä harkitsevalle henkilölle. Käännytyspäätöksessä puhutaan ”eristäytyneestä ryhmästä”, joka halusi ”tehdä erilaista teatteria”. Nämä argumentit ovat tuttuja syytöksiä, joita totalitaarinen valtio taiteilijoilleen esittää: ”erilaista” ei saisi tehdä.
Bakr Hasanin teatteritaiteilijuuden luonne vääristyy. Hasanin kotimaassaan tekemä esitys pohjautuu länsimaisen teatterin moderniin klassikkoon, Samuel Beckettin näytelmään Waiting for Godot (Huomenna hän tulee). Näytelmäkirjailijan nimi esiintyy väärin litteroidussa muodossa Sumael Bikit, eikä siten ole tunnistettavissa. Käännytyspäätöksessä todetaan: ”Näytelmänne ilmeisenä tarkoituksena on ollut shokeerata yleisöä, eikä niinkään esittää tarkkaan harkittuja, sanan- ja ilmaisunvapauden piiriin kuuluvia poliittisia ja uskonnollisia näkemyksiä. Kertomuksessasi mikään ei viittaa siihen, että olisit profiloitunut sellaisena henkilönä, joka kritisoi avoimesti hallintoa ja uskontoa.”
Tämä lause osoittaa, että suomalainen viranomainen ei tunne näytelmää eikä siinä esitetyn elämänkokonaisuuden syvällistä, väkivaltaista ja vallankäytön kannalta kriittistä kokonaisuutta. Teatterialan ammattilaisina olemme järkyttyneitä siitä, että päätöksiä, joita tehdään ihmisten hengestä, tehdään ilman asiantuntemusta ja ymmärrystä teatterin tekemisen olosuhteista.
Suomi on ratifioinut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja sitä täydentävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset. UNESCO on tehnyt suosituksensa taiteilijan asemasta. Ilmaisunvapaus on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehdyn Euroopan yleissopimuksen 10 artiklassa vahvistettu perusperiaate. Tehostetussa maahanmuuttopolitiikassaan Suomen valtio on antanut sisäisesti ristiriitaisen päätöksen, jossa moititaan Hasania siitä, että hänen teoksessaan ei ole riittävän selvästi kriittistä poliittista ja uskonnollista sanomaa. Toisaalta samanaikaisesti hänen edellytetään vaikenevan omassa yhteiskunnassaan. Edellyttäessään toisaalta taiteilijan luopuvan tästä pyrkimyksestään ymmärtää oman yhteiskuntansa laatua ja kommunikoida siitä omalla ilmaisukielellään Suomen valtio tulee kannattaneeksi taiteilijoiden sanan- ja ilmaisuvapauden rajoittamista.
Poliittisen teatterin tekijä ja jopa pelkästään länsimaisen modernin teatterin tekijä on siis vaarassa joutua uskonnollisen ja poliittisen vainon kohteeksi Irakin kaltaisessa valtiossa pyrkiessään jatkamaan työtään ja kritisoimaan yhteiskuntaa tai tuodessaan esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä elämästä.
Me suomalaisen teatteritaiteen kenttä ja muut taiteilijajärjestöt vetoamme maan hallitukseen, oikeusviranomaisiin sekä maahanmuuttovirastoon ja toivomme syvempää ymmärrystä tälle vainon johteeksi jo joutuneelle kollegalle ja niille ehdoille, joilla taiteilijan oikeus ilmaista itseään voi toteutua. Demokraattisen ja sananvapaudeltaan turvatun Suomen on voitava tarjota vainotulle taiteilijalle oleskelu- ja turvapaikka.
Helsingissä 30.1.2017
Teatterin tiedotuskeskus TINFO
Suomen Kansallisteatteri
Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry
Suomen Näyttelijäliitto
Teatterikeskus ry
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu/näyttelijäntaiteen, ohjaajantaiteen ja dramaturgian koulutusohjelmat
S-institutionen
Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunta / teatterityö
Teatterintutkimuksen Seura
Suomen Teatterit – Finlands Teatrar
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Cefisto
Svenska Teatern