7.4.2017 Teatterialan uutisia

OKM:n vastine Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen ainejärjestöjen rahoitusmalliuudistusta koskevaan kannanottoon

VASTINE 7.4.2017

Taiteiden tutkimuksen ainejärjestöt Helsingin yliopistosta ovat ottaneet kantaa aineensa opetuksen uudelleenjärjestelyihin. Asiassa on esitetty kommentteja, joiden mukaan maan hallitus olisi ”ajamassa alas” kyseisten alojen opetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö selventää, että kaikkien alojen opetuksesta, sisällöistä, järjestelyistä ja rahoituksesta yliopistot päättävät itse.

Yliopistoilla on perustuslaissa ja yliopistolaissa turvattu autonomia. Ministeriön saamien tietojen mukaan nuo suunnitelmat, joihin ainejärjestöt ovat ottaneet kantaa, ovat Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan päätettäviä. Valtio rahoittaa yliopistoja, ei tiedekuntia tai oppialoja – päätökset alakohtaisesta rahanjaosta ja opetusjärjestelyistä ovat yliopiston sisäisiä.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa asemaamme koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaana. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu osaamis- ja koulutustason nousu, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen on keskeisessä asemassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut omassa ohjauksessaan huomioon tiedealojen rinnalla myös taidealojen tarpeita. Taidealojen erityispiirteet on otettu huomioon yliopistojen valtakunnallisessa rahoitusmallissa. Myös Taideyliopiston merkittävä ja pysyvä rahoitustason nousu on pystytty turvaamaan.

Suomen yliopistot ry:n nimeämältä selvityshenkilöltä valmistui marraskuussa 2016 loppuraportti taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellisen ja profiloinnin tukemiseksi. Raportti tarjoaa korkeakouluille lähtökohtia taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen laadun edelleen parantamiseksi. Tässä tarvitaan korkeakouluyhteisön jäsenten yhteistä ponnistelua, mutta myös avointa vuorovaikutusta keskeisten sidosryhmien ja muun yhteiskunnan kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on viimeisen vuoden aikana työskennelty sen puolesta, että kulttuurin ja taiteen opetus ja tutkimus (koulujen taideaineet, taiteen perusopetus, vapaan sivistystyön taideopetus, taiteen ammatillinen ja korkea-asteen opetus sekä myös taiteen tutkimus) nähtäisiin jatkossa olennaisena osana myös kulttuuri- ja taidepolitiikkaa.

Johtaja Hannu Sirén Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kuva: Yksityiskohta Maiju Salmenkiven maalauksesta ”Smoked Screen”

Myös STEFI julkaisi vastineessa viitatun HY:n taiteidentutkimuksen ainejärjestöjen kannanoton 4.4.2017:

Yliopiston rahoitusmalliuudistus olisi kuolinisku taiteiden tutkimuksen opetukselle

Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen tuntimäärärahoja ollaan ajamassa alas vuoden 2018 alusta alkaen. Taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmissa on noustu vastustamaan rahoitusmalliuudistusta, joka uhkaa viedä mennessään erityisesti pienten oppiaineiden perusopetuksen. Hallitus on tehnyt jo aiemmin selväksi mielipiteensä ”kaiken maailman dosenteista”. Koulutukseen tehdyt laajat leikkaukset ovat nyt myös vaarassa kuihduttaa koko taiteiden tutkimuksen laitoksen.

Teatteritieteen, musiikkitieteen, kirjallisuustieteen ja estetiikan ainejärjestöt Repliikki, Synkooppi, Katharsis ja Aistimus ovat tehneet yhteisen kannanoton taiteiden tutkimuksen tuntimäärärahojen säilyttämiseksi. Rahoituksen lakkauttamisen seurauksena kaiken opetuksen olisi tapahduttava vakituisen henkilökunnan voimin. Tämä on kohtuuton vaatimus varsinkin pienten oppiaineiden kohdalla. Esimerkiksi teatteritieteessä ja elokuva- ja tv-tutkimuksessa henkilökunnan määrää on leikattu rajusti ja hallintopuoli kasautuu yhä enemmän opetushenkilöstön päälle.

– Koulutusleikkausten keskellä odotamme yliopiston tukevan opetuksen laatua ja henkilökunnan jaksamista. Samalla se olisi on myös opiskelijoiden etu. Nyt toiminta näyttää päinvastoin vievän mahdollisuudet opetuksen suunnitteluun, mikä varmasti tulee myös pidentämään opiskeluaikoja, kommentoi Repliikki ry:n puheenjohtaja Maria Hukkamäki.

Taiteiden tutkimuksen tuntimäärärahoitus on turvattava

Tiedekuntien tulisi pystyä varaamaan opetukseen riittävästi rahaa myös tulevan tutkintouudistuksen myötä. Ilman tuntiopetusta opetustarjonta kapenee, eikä esimerkiksi peruskursseja mahdollisesti voida enää tarjota joka vuosi. Tälläkin hetkellä kurssit ja luentosalit saattavat esimerkiksi kirjallisuustieteessä olla niin täynnä, etteivät kaikki opiskelijat mahdu sisään.

Kannanotossa vaaditaankin selvitystä tuntimäärärahojen suhteesta siihen, kuinka paljon rahaa menetetään opintojen viivästyessä. Turvaamalla tuntiopetus tuetaan myös tohtoriopiskelijoiden opetuskokemuksia sekä dosenttiopetus, joka vahvistaa tiedeyhteisöä. Taiteiden tutkimuksen ainejärjestöt suhtautuvat myönteisesti dosenttiopetuksen lisäämiseen, mutta tuntirahojen hallinnoinnin ja opetuksen kehittämisen on edelleen pysyttävä oppiaineilla itsellään.

Taiteiden tutkimuksen ainejärjestöjen tekemä kannanotto löytyy täältä. Kannanoton tueksi on laadittu myös adressi, jonka voi allekirjoittaa täällä.

Lisätietoja aiheesta antavat:

Repliikin puheenjohtaja Maria Hukkamäki (maria.hukkamaki@helsinki.fi / puh. 044 5694917)

Repliikin viestintävastaava Laura Halonen (laura.halonen@helsinki.fi / puh. 0400 652593)

Repliikki ry on Helsingin yliopiston teatteritieteen opiskelijoiden ainejärjestö.

Kuvassa Repliikki ry:n puheenjohtaja Maria Hukkamäki, kuvaaja Laura Halonen.