28.9.2017 Blogi
Valtion teatterirahoitus uudistuu, mutta kuinka kehittyy kuntarahoitus?
Syksyllä 2017 kulttuurin valtionosuusrahoitteisten alojen rahoitusuudistus saa suurta huomiota keskustelussa julkisen taiderahoituksen tulevaisuudesta. Asiaa valmisteleva ministeriön työryhmä saa esityksensä uudeksi järjestelmäksi ja sitä sääteleviksi normeiksi näillä näkymin valmiiksi vuodenvaihteessa. Paljon on työtä jäljellä, mutta paljon sitä on jo tehtykin.
Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että valtion rahoituksen perusteiden olennainenkaan muutos ei yksinään aiheuta valtavia muutoksia näyttämötaiteen kenttään, jossa kuntasektori on perinteisesti merkittävä taidetoimijoiden rahoittaja. Tämä voi tietenkin riippua jossain määrin asian tarkastelukulmasta. Tanssin, sirkuksen tai VOS:n ulkopuolisten puheteatteriryhmien kohdalla kuntien rahoitus on usein suhteellisesti heikommalla tasolla kokonaisrahoitukseen nähden kuin vakiintuneiden kaupunkiteatteritoimijoiden, ja tällöin valtion rahoitusjärjestelmän muutoksiin kohdistuu ymmärrettävästi suurempia odotuksia.
Kotimaisen julkisen talouden ajauduttua globaalin talouden mukana voimakkaaseen taantumaan 2008 vuodesta alkaen kuntien kulttuurituet ovat kehittyneet heikosti. Etenkin vuosikymmenen alussa monien ylläpitäjäkuntien teatteritukien kehitys oli murheellista seurattavaa. Kokonaistilanne on kuitenkin taloudellisen tilanteen elpyessä paranemaan päin. Vaikka minkäänlaisesta selkeästä positiivisesta kehityksestä ei vielä voida puhua, voimakkaan leikkaamisen trendistä ollaan siirtymässä kokonaisuutta tarkastellen vakaampaan tilanteeseen. Tekemämme selvityksen mukaan valtaosa VOS-teattereiden kuntatuista säilyy vuonna 2017 ennallaan, ja suurin piirtein yhtä harva kunta leikkaa tukea kuin nostaa sitä edellisvuoteen nähden. Matkaa on toki vielä siihen, että teatterituet seuraisivat taidelaitosten todellista kustannuskehitystä.
Kuntien roolista teattereittensa ylläpitäjänä ja tukijana keskusteltaessa on toki hyvä nostaa esille kiittäen se tosiseikka, että kotimaisiin teatteritaloihin on investoitu myös taloudellisen taantuman aikana usein siellä, missä sille on ollut tarvetta. Lukuisten kaupunkien kaupunginteattereita on peruskorjattu ja uudisrakentamistakin on tapahtunut. Seuraavana tavoitteena julkisen rahoituksen kokonaisuuden kehityskaaressa tulee toiminnan kokonaisrahoituksen kehittyminen sellaiselle tasolle, että teatterit pystyvät palvelemaan yleisöjä kaikkialla maassa täyden potentiaalinsa mukaan.
- Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja