9.11.2017 Blogi

Henkilötyövuoden hinta nousee, teattereiden keskinäisessä htv-jaossa muutoksia

Ministeri Sampo Terho päätti kuun vaihteessa valtionosuusalojen henkilötyövuosista. Teatterialalle jaettiin samat 2469 henkilötyövuotta kuin aiemminkin, mutta teattereiden keskinäisessä henkilötyövuosijaossa tapahtuu muutoksia.

Teatterit saavat valtionosuuksia yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. Lisäksi alue-, tanssi-, ja lastenteatteritoimintaan, ruotsinkieliseen teatteritoimintaan sekä kiertuetoimintaan esitettiin alustavasti 3 220 000 euroa harkinnanvaraista määrärahaa. Henkilötyövuoden yksikköhinta vuodelle 2018 on 53 639 euroa (arvonlisäverollinen yksikköhinta on 55 634 euroa). Budjettiesityksessä on siis otettu huomioon teatteri- ja museoalan positiivinen (ja orkestereiden negatiivinen) kustannuskehitys, koska henkilötyövuoden hinta teattereillakin nousee yli prosentin.

Tilanteessa, jossa ministeriössä vuodesta 2016 työskennellyt valtionosuusalojen rahoitusta uudistava työryhmä on saamassa vuodenvaihteeseen mennessä esityksenä valmiiksi, on ehkä hiukan yllättävää, että teattereiden keskinäisessä henkilötyövuosijaossa on niin suuri määrä muutoksia kuin vuodelle 2018 on päätetty. Jonkinlaisen kyseenalaisen ennätyksen voimassa olevan valtionosuusjärjestelmän ajalta tekee Helsingin kaupunginteatterille päätetty yhdentoista (!) henkilötyövuoden siirto muille teattereille.

Nykyinen VOS-järjestelmä on laskennallisten ja todellisten henkilötyövuosien välillä vallitsevan vajeen kattamisen suhteen periaatteessa kankean laskennallinen järjestelmä. Tästä syystä se kohtelee remontoitavia ja peruskorjattavia teattereita usein niin, että poikkeustilanteen esitystoiminnan muuttuneen tuotantorakenteen johdosta henkilötyövuosia leikataan. Harvoin on jälki ollut kuitenkaan niin rumaa kuin HKT:n tapauksessa. Väistämättä herää kysymys: eikö ratkaisua olisi voinut poliittisen harkinnan nojalla tasoittaa lähemmäs nyt jo remontoituihin tiloihin siirtyvää toimintaa vastaavaa aikaisempaa tasoa? Ellei sitten nimenomaisesti haluttu varmistaa lähtötilanne, jossa uuteen VOS-järjestelmään siirryttäessä suurin henkilötyövuosikokonaisuus ei käyttäisi niin paljon suurempaa osaa valtion teatterirahoituksesta kuin muut pienemmät toimijat.

Niin tai näin, yksi keskeinen korjattava tavoite tulevassa rahoitusjärjestelmässä on ollut ja on edelleen, että se huomioisi nykyistä paremmin tällaiset poikkeustilanteet. Esimerkiksi peruskorjaus aiheuttaa nykyisellään teattereille automaattisesti henkilötyövuosien menetyksiä, jotka palautuvat poikkeustilan päättymisen jälkeen hitaasti tai vain osittain.

Lue lisää: Henkilötyövuosien jako vuodelle 2018 ja aikaisempien vuosien päätökset

  • Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja

Tallenna