7.12.2017 Blogi

Aktiivinen kansalainen = aktiivinen taidetoiminta – Katsaus taiteen vaikutuksista sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen

Dynaamisina, jatkuvasti uutta luovina ja uudistuvina taiteet antavat merkittävän panoksensa yhteiseen kulttuuriseen pääomaan, joka karttuu ihmisille voimavaraksi. Tämä on hyvä muistaa, kun käydään keskusteluita taiteen paikasta, tarpeesta ja rahoituksesta niin kuntien, valtion kuin yksityisen sektorin kanssa. Taiteella ja taidetoiminnalla on väliä – ja onneksi meillä on myös käytettävissämme paljon tutkimustuloksia argumentointimme pohjaksi. Tutkimuksissa on osoitettu, kuinka taide ja taiteellinen toiminta edistävät kansalaistoimintaa ja aktiivista kansalaisuutta. Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on  havaittu olevan myös yhteys hyväksi koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen.

Tutkimukset ja käytännön työ ovat kanavia osoittaa, miten taiteen kokeminen ja tekeminen ovat syvällisesti inhimillistä toimintaa, ja kuinka sitä tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Ihmisyhteisöt tarvitsevat taidetta, sillä taidekokemus ei ole ihmiselle subjektiivinen asia, vaan  sosiaalisesti rakentunutta tulkintaa. Tutkija Kai Lehikoisen mukaan taidekokemuksessa vaikuttavat muun muassa kokijan elämänhistoria, kulttuuri, asiayhteys, vuorovaikutus, kommunikaatio ja kieli.

Taidetoiminta kehittää kriittistä ajattelua ja kannustaa osallistumaan

Useissa tutkimuksissa korostetaan taide- ja kulttuuritoiminnan merkitystä sosiaalisen pääoman rakentumisen ja lisääntymisen kannalta. Tilastollisissa tutkimuksissa on tullut esiin yllättävä yhteys: aktiivisesti taiteisiin osallistuvat äänestävät enemmän ja tekevät enemmän vapaaehtoistyötä kuin ne, jotka eivät osallistu taiteisiin ja kulttuuriin. Taide ja taiteellinen toiminta liitetäänkin tutkimuksissa lukuisiin positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten sosiaalisen osallistumisen ja osallisuuden lisäämiseen, syrjäytymisen vähentämiseen sekä yksinäisyyden lievittämiseen. Syrjäytyminen on suurta huolta yhteiskunnastamme herättävä ilmiö. Osallistavien taideprojektien positiivisista vaikutuksista syrjäytymisen ehkäisemisessä ja asuinalueiden uudistamisessa ja kehittämisessä on saatu vahvaa näyttöä tapaustutkimuksissa.

Osallistava taide rohkaisee ihmisiä osallistumaan. Asukkaat pääsevät osallistumaan asuinalueensa ja elinympäristönsä parantamiseen ja samalla toiminta tukee asuinalueiden monimuotoisuutta, lisää viihtyisyyttä, edistää turvallisuutta sekä vähentää rikollisuuden pelkoa. Yhteisöllinen taidetoiminta lisää osallistujien sosiaalisten verkostojen määrää ja laatua sekä luottamusta muihin ihmisiin. Näin taiteellinen toiminta voi mahdollistaa tärkeän kokemuksen yhteenkuulumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta – yhteisöön ja yhteiskuntaan. Osallistavan taidetoiminnan on havaittu voivan myös auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita ja sosiaalisia kontakteja, vähentävän yksinäisyyden tunnetta sekä edistävän toimijuuden tunnetta.

Tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että taidetoiminta kehittää kriittistä ja reflektiivistä ajattelua. Se lisää tietoisuutta ympäröivästä yhteiskunnasta ja tarjoaa mahdollisuuden omien oikeuksien ja velvollisuuksien pohtimiseen. Taiteen piirissä voi tehdä näkyväksi ja haastaa normatiivisia käytäntöjä ja käsityksiä sekä tarjota mahdollisuuden järjestäytymiselle. Nämä ovat tärkeitä taitoja, kun halutaan edistää ja vaalia vuorovaikutusta myös sellaisten ihmisten tai ihmisryhmien välillä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet tekemisissä keskenään. Taiteellinen toiminta voi siten lisätä ymmärrystä vieraista ihmisistä ja asioista sekä auttaa muuttamaan ennakkokäsityksiä itsestä ja muista.

Taiteen kokeminen ja onnellisuus

Kansanterveyden näkökulmasta kulttuuriosallistumisella on havaittu olevan yhteys hyvään koettuun terveyteen. Tutkija Kai Lehikoisen mukaan jatkuvasti muuttuvana ja omalakisena taiteisiin kuuluu monenlaisia ilmiöitä, joista suurella osalla ei ole mitään tekemistä terveyden tai hyvinvoinnin kanssa – eikä tarvitsekaan olla. Silti taide voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin monella tapaa.

Iso-Britanniassa toteutetussa tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu mm. taiteen kokemisen, museoissa käymisen ja taiteisiin osallistumisen kokemisen positiivinen yhteys onnellisuuteen ja koettuun terveyteen. Norjassa toteutetun laajan kyselytutkimuksen mukaan osallistuminen kulttuuritoimintaan, kuten teatterissa, taidenäyttelyssä ja konserteissa käyminen tai laulaminen ja tanssiminen, on merkittävästi yhteydessä ihmisten kokemukseen hyvästä terveydestä ja tyytyväisyydestä.

Taidetta reseptillä?

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi nykypäivän terveyttä ja hyvinvointia koskeva erityinen haaste on erilaisten mielenterveyden häiriöiden nopea lisääntyminen. Euroopassa asuvista yksi neljästä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisesta mielenterveyden ongelmasta. Erilaiset mielenterveysongelmat muodostavat yhä suuremman osan sairaustaakasta ja ne ovat myös keskeisiä työ- ja toimintakykyä heikentäviä tekijöitä.

Taideresepti on totta jo ainakin Iso-Britanniassa, missä Gloucester Clinical Commissioning Group ylläpitää Artlift-ohjelmaa, jossa kroonisesta kivusta ja lievistä mielenterveysongelmista kärsivät asiakkaat ohjataan yleislääkärin vastaanotolta osallistavan taiteen ryhmiin. Artlift-ohjelmassa asiakkaat osallistuvat taidetoimintaan 2 tuntia kerrallaan, 10 viikon ajan. Iso-Britanniassa taidetta reseptillä -projektin on havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37 prosentilla ja sairaalakäyntejä 27 prosentilla.

Kansainvälisen tutkimuksen perusteella meillä on varsin vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan positiivisista vaikutuksista mielen hyvinvointiin, mielenterveyteen sekä mielen sairauksista paranemiseen ja toipumiseen. Taidetoiminta voi auttaa mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä rakentamaan identiteettiä, joka ei ole sairauden, diagnoosin tai mielisairauteen liittyvien leimojen määrittämä. Tutkimuksissa on havaittu, että taidetoiminta voi edistää positiivista mielenterveyttä, parantaa mielialaa, ehkäistä tai vähentää negatiivisia tunteita, edistää sietokykyä eli resilienssiä ja lisätä itseluottamusta. Näin se vähentää myös sosiaalista syrjäytymistä.

Hanna-Reetta Schreck, järjestöasiantuntija, Suomen Teatterit ry

Kirjoitus pohjaa mm. Liisa Laitisen vuoden 2017 aikana Sitralle tekemiin koosteisiin sekä Kai Lehikoisen ja Elise Vanhasen tuoreeseen julkaisuun Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen.

Lisäksi Sitra koostaa parhaillaan eri näkökulmista tietoa taiteen vaikuttavuudesta.