23.3.2018 Lausunnot ja kannanotot

KULTTUURIN VALTIONOSUUSALAT JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASSA 2019-2022

Teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitusjärjestelmään suunnitellaan perusteellista muutosta. Ministeri Grahn-Laasosen asettama työryhmä jätti mietintönsä ministeri Terholle tammikuussa 2018, ja lausuntokierros asiassa päättyi 15.3.2018. Lakimuutoksesta päätettäessä tulee uuden järjestelmän käyttöön varata sen tarvitsemat resurssit. Esittämällä tarpeellisia lisäresursseja asiasta on mahdollista tehdä hallituksen esitys, joka ottaa huomioon alan kehittämistarpeet ja työryhmän niihin esittämät perustellut muutosesitykset. Työryhmän esitys on luettavissa täällä.

Laskelmiemme mukaan VOS-alojen tarvitsema lisärahoitustarve on 43,7 miljoonaa euroa.

I Mihin näitä resursseja tarvitaan eli miksi taidetta kannattaa rahoittaa?

Taide on yhteiskunnallisesti merkittävää. Se lisää:
1. taloudellista hyvinvointia. Luovat alat muodostavat 7,3 % Suomen BKT:sta ja työllistävät 7 % työvoimasta. Taide toimii kasvun moottorina, kun tuotannollinen työ vähenee. Samalla taide- ja kulttuuripalvelut tuovat tuloja mm. matkailun, liikenteen ja ravintola-alan toimijoille. Alueet kehittyvät ja julkinen talous hyötyy;
2. sosiaalista hyvinvointia: taiteen kautta syntyvä osallistuminen ja vuorovaikutus lisäävät osallisuutta ja kansalaisten aktiivisuutta. Kulttuuripalveluihin osallistuminen ehkäisee tutkitusti ja tehokkaasti syrjäytymistä.
3. koettua terveyttä ja elämänlaatua ja näin kansanterveys paranee;
4. oppimista, itsetuntemusta ja tunnetaitoja, ja vaikuttaa positiivisesti yhteisöjen ja organisaatioiden kehittymiseen; ja
5. kestävää kehitystä, kun ihmiset kuluttavat aineetonta hyvää eli palveluita.

II Mistä vos-alojen rahoitustarve koostuu?

Me puhumme hyvin työvoimavaltaisesta alasta. Taiteen tukieuron työllistävä vaikutus on poikkeuksellisen vahva. VOS-aloille osoitetut lisäresurssit johtavat suoraan taiteilijoiden ja muiden taidealalla työskentelevien palkkaamiseen, mikä kumuloituu verotuloina takaisin yhteiseen hyvään. Ja sama toisinpäin: jos tukia leikataan, leikkauksilla on välittömät henkilöstövaikutukset, kun leikataan suoraan työllisyydestä. Samalla kaikki positiiviset kerrannaisvaikutukset jäävät saavuttamatta. Millä muulla alalla subventoinnin vaikutukset ovat näin nopeita ja tehokkaita? Taiteeseen kannattaa satsata.

1. Lakiesitykseen liittyvä rahoitus

VOS-alojen rahoitusuudistuksen ja sen yhteydessä toteuttavien uudistusten kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa. Esitetyn lisärahoituksen turvin pystytään vahvistamaan esittävän taiteen ja museoalan toimintaa niin nykyisen valtionosuusjärjestelmän piirissä kuin sen ulkopuolella toimivalla harkinnanvaraisen rahoituksen piirissä olevalla ammattikentällä. Lisärahoituksella kyetään myös ratkaisemaan kestävällä tavalla laajasti julkisuutta saanut kysymys Tampereen Työväen Teatterin kohtalosta sekä rahoitusjärjestelmään tulossa olevan Tanssin talon riittävä rahoitustaso.

2. VOS-alojen indeksikorjausohjelma 2020-2022

Lakiesitykseen on toistaiseksi sisällytetty ehdotus nykyisen rahoituslain 35a §:n siirtämisestä sellaisenaan uuden rahoituslain 35b §:ään. Pykälään on kirjattu valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuoden hinnasta vuosittain tehtävä kustannussäästö, joka on leikannut vuodesta 2011 alkaen huomattavasti kaikkien valtionosuustoimijoiden rahoitusta. Valtionosuudet linjataan valtion talousarvion momentilla 29.80.31. Vuoden 2018 tasolla momentilla on myönnetty 46,6 miljoonaa euroa, sekä lisäksi 58,4 miljoonaa euroa momentilta 29.80.52 (eli rahapelitoiminnan voittovaroista).

Vuodesta 2011 toteutetuilla toistuvilla leikkauksilla on ollut huomattava negatiivinen vaikutus kulttuurilaitosten työllisyyteen ja tuotantoon. Tilanteen korjaamiseksi valtiontuki vos-aloille on nostettava kustannuskehityksen mukaiselle tasolle, vastaavasti kuin tehtiin vuosina 2008-2010. Tämä on välttämätöntä, jotta kulttuurin valtionosuusalat pystyvät täyttämään kulttuuripalvelutehtävänsä täysimääräisesti. Näin alojen perustoiminta pääsee lakiuudistuksen myötä käynnistymään todellista kustannuskehitystä vastaavalta tasolta.

Museoalan jälkeenjääneisyys kustannustason kehityksestä on nyt 8,5 miljoonaa euroa, teattereilla 10,5 miljoonaa euroa ja orkestereilla 4,7 miljoonaa euroa. Yhteensä näiden kolmen alan valtionosuuksien leikattu taso on rahoituslain 35a §:n johdosta 23,7 miljoonaa euroa alempana kuin niiden todellinen laskennallinen kustannustaso on.

Seuraavalle hallituskaudelle päätettävässä rahoituskehyksessä on siksi huomioitava 1) VOS-alojen rahoituslakiuudistukseen liittyvä 20 miljoonan euron lisärahoitus uusiin rahoituskohteisiin. Tämän lisäksi rahoituskehyksessä on huomioitava 2) VOS-alojen kustannustason kehitystä vastaava indeksikorjaus, 23,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan VOS-alojen tarvitsema lisärahoitustarve on näin ollen 43,7 miljoonaa euroa.

III Mistä nämä resurssit saadaan?

Tarvittava lisärahoitusosuus kannattaisi allokoida sopivassa suhteessa sekä valtion budjettirahoista että veikkausvoittovaroista. Kun otamme huomioon koko taide- ja kulttuurialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden olisi perusteltua budjetoida menoja myös Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonaloilta.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi, Suomen Teatterit ry
tommi.saarikivi@suomenteatterit.fi / 040 1531415

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
kimmo.leva@museoliitto.fi / 040 1662816

Toiminnanjohtaja Helena Värri, Suomen Sinfoniaorkesterit ry
helena.varri@sinfoniaorkesterit.fi / 050 5569781