22.11.2018 Teatterialan uutisia

Tehdään tämä nyt kunnolla – koulutuskokonaisuus tasa-arvostrategioiden toteuttamiseksi

Kun kulttuurialan #metoo-keskustelu pääsi oikein kunnolla vauhtiin –  näkyvimmin mediassa erityisesti elokuva- ja teatterialaa koskien – oli kiinnostavaa seurata aiheesta käytävän keskustelun dynamiikkaa. Tarkoitan: aiheesta kuin aiheesta käydään varsinkin nyt some- ja kommenttiraita-aikakaudella sekä rakentavaa mutta monin tavoin myös tulehtunutta keskustelua. Keskeinen ongelma vaikutti olevan, että jos tahtoi puuttua kiistatta olemassa olevaan ongelmaan tehokkaalla tavalla, ei yhtä ilmeistä ratkaisua ollut heti tarjolla.

Haasteena tässä kaikessa tietenkin on, että teimme me mitä tahansa, ihmiset tulevat tulevaisuudessakin käyttäytymään pääosin hyvin, mutta valitettavasti aika ajoin myös huonosti, ja tekemään työelämässä jatkossakin virheitä ja ylilyöntejä. Aivan kuten rikoslain 28 luku ei estä varkauksia tapahtumasta vuosittain, #metoo-keskustelu tai työnantajien olemassa olevat tai tulevat häirintää ehkäisevät toimenpiteet eivät tule lopettamaan kiusaamista tai häirintää kokonaan. Ainakin suurempien työnantajien on pitänyt tehdä tasa-arvosuunnitelmat jo aikoja sitten, ja kaikenlainen kiusaaminen, häirintä ja asiaton käytös työelämässä ovat työelämän lainsäädännöllä olleet kiellettyjä iät ajat. Ja kuitenkin häirintää tapahtuu.

Olen käynyt aiheesta paljon hyviä keskusteluja niin kotimaisten kuin muissa maissa asian kanssa painiskelevien kollegoiden kanssa. Ongelmaa sekä vähätellään että liioitellaan, ja käsitykset siitä, mikä on sopivaa ja mikä ei, vaihtelevat. Ja on kuitenkin aivan selvää, että kaikesta mahdollisesta tulkinnanvaraisuudesta riippumatta on olemassa sellainen räikeä häirinnän ja väärinkäytösten historia, jota ei olisi saanut tapahtua, ja johon on pyrittävä tehokkaammin puuttumaan. Uskon vahvasti, että jos alalla työskenteleville ihmisille annetaan selkeä signaali, että työnantajat haluavat tehdä parhaansa, jotta näyttämötaiteen työpaikat koetaan niin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen kuin häirinnän ehkäisemisen näkökulmasta nämä kysymykset vakavasti ottaviksi ja reiluiksi työyhteisöiksi, myös kaikenlainen keskustelu aiheen ympärillä tervehtyy huomattavasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki kaksi asiaa erityisen hyvin häirintäkeskusteluun liittyen: teetti nopeassa aikataulussa kohtuullisen perusteellisen selvityksen siitä, minkälaisesta ongelma- ja sääntelykokonaisuudesta näyttämö- ja elokuvataiteen häirinnän kohdalla on kyse, ja sen jälkeen lupasi välittömästi alojen käyttöön erillisen määrärahan asiaan puuttumisen tehostamiseksi.

Tulossa: koulutuskokonaisuus esittävän taiteen organisaatioille tasa-arvostrategioiden toteuttamiseksi

Työmarkkinakoneistona me emme pysty estämään yksittäisiä ihmisiä käyttäytymästä huonosti, mutta pystymme vaikuttamaan sellaisen työkulttuurin luomiseen, joka on varautunut käsittelemään ongelmatilanteita niin hyvin ja ammattimaisesti kuin on mahdollista. Aihetta koskevassa keskustelussa on tuotu aiheellisesti esille, että erikokoisilla instituutioilla on erityyppisiä haasteita luoda sellaisia prosesseja, joilla häirintään liittyviin ongelmiin pystytään tehokkaasti puuttumaan. Siksi edellä mainittu OKM:n määräraha aiotaan kohdistaa vuonna 2019 toteutettavaan koulutuskokonaisuuteen, joka on suunnattu kaikille näyttämötaiteen ammattikentän instituutioille – ei siis vain yli 30 työntekijän kokoluokan työpaikoille, vaan kaikille.

Suunnitellun koulutuskokonaisuuden fokus tulee olemaan laajasti kaikkien esittävän taiteen organisaatioiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien ja häirintää ehkäisevien talokohtaisten strategioiden ja niiden toteutumisesta varmistavien prosessien tarkastamisessa ja laatimisessa, jos niitä ei vielä ole. Kuinka ongelmiin puututaan silloin, kun niitä ilmenee? Pitäisikö paikallisesti – tai koko alalla – olla sellaisia uusia pelisääntöjä, jotka paremmin varmistaisivat, että tyypillisimmin historiassa ilmenneitä häirintätilanteita ehkäistäisiin tulevaisuudessa paremmin? Onko meillä freelancer-valtaisena alana kaikki tarvittavat mekanismit erityyppisten häirintä- ja kiusaamistilanteiden käsittelyyn?

Kannustamme kaikkia näyttämötaiteen alan, niin teatterin, tanssin kuin sirkuksen työnantajia, varaamaan tarvittavan ajan ja osallistumaan tähän prosessiin, kun tarkemmat tiedot vuodelle 2019 laadituista koulutussuunnitelmista toivottavasti jo vuodenvaihteen tietämillä julkistetaan. Käsitellään asiaan liittyvä prosessuaalinen puoli nyt kerralla kunnolla, ja katsotaan mahdollisesti tarvittavia seuraavia askelia sen jälkeen.

• Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja

Kuva: Paul Green/Unsplash