30.9.2020 Blogi

Esittävän taiteen tämänhetkinen talousyhtälö ei kestä ilman lisätukea

Koronakriisin jatkuttua pian seitsemän kuukauden ajan teimme Suomen sinfoniaorkestereiden ja Teatterikeskuksen kanssa ministeriötä varten yhteisen selvityksen ammattiteattereiden ja -orkestereiden tilanteesta syyskuussa 2020. Esitystoiminnan lakattua keväällä kokonaan ja kesäesityskauden peruunnuttua lähes täysin on sektori nyt avannut tai pian avaamassa toimintaansa. Vastaajina kyselyssä oli valtaosa valtionosuusteattereista ja -orkestereista, kymmeniä harkinnanvaraisella tuella toimivia ryhmiä sekä kaksi kansallista näyttämöä.

Keskeiset johtopäätökset tuloksista ovat, että koko sektori pyrkii tautitilanteeltaan helpomman kesän jälkeen avaamaan toimintaansa, tuottamaan tehtävänsä mukaisesti kulttuuripalveluita ja työllistämään alan ammattilaisia tämän hetkisten rajoitusten ja yleisöjen käyttäytymiseen liittyvien realiteettien rajoissa. Helppoa se ei kuitenkaan ole, sillä epävarmuus tautitilanteen ja rajoitusten kehityksestä tekee toiminnan suunnittelun ja talouden hallitsemisen poikkeuksellisen vaikeaksi.

Kyselyn pohjalta nousivat esille seuraavat havainnot:

• Esityksiä esitetään nyt keskimäärin 35-45 % enimmäiskapasiteetilla suhteessa normaalitilanteeseen, yleisötilaisuuksiin liittyvistä rajoituksista johtuen. Lisäksi tähänastisen kokemuksen perusteella jopa 20 % ostetuista lipuista siirretään lähellä esityshetkeä myöhempään ajankohtaan, kun asiakkaat jättävät saapumatta esityksiin esimerkiksi flunssaoireiden takia. Lipunhintoihin ei ole tehty toistaiseksi huomattavia muutoksia, mutta tuotantokustannukset ovat ennallaan.
• Lähes 75 % kaikista vastaajista oli joutunut muuttamaan syksyn 2020 ohjelmistoaan taloudellisten riskien minimoimiseksi ja säästöjen toteuttamiseksi, jotta esitystoimintaa on rajoitusten ja yleisökäyttäytymiseen liittyvien epävarmuustekijöiden vallitessa mahdollista jatkaa. Lisäksi:
• Noin 50 % vastaajista on joutunut vastaavasti jo muuttamaan kevään 2021 suunnitelmiaan samoista syistä; ja
• jo neljännes vastaajista on joutunut tekemään samoista syistä muutoksia jopa syksyn 2021 tuotantosuunnitelmiinsa.

Jo nyt on nähtävissä, että paluu normaaliin suunnittelu- ja esitysarkeen koko esittävän taiteen sektorilla tulee viemään aikaa siitä riippumatta, kuinka nopeasti nyt käynnissä olevan pandemian vaikutus yleisötilaisuuksien järjestämiseen lakkaa – johtui se sitten tehokkaasta rokotteesta, lääkityksestä tai muusta sekä yleisön että viranomaisten luottamuksen yleisötilaisuuksien turvallisuuteen palauttavasta tekijästä. Parhaamme olemme alalla yleisöturvallisuuden eteen toki jo tehneet, ja se näkyy myös julkisessa keskustelussa. Teattereiden poikkeusajan yleisökokemusta on useaan otteeseen nostettu asiantuntijoiden toimesta esille esimerkkinä erinomaisesti viranomaisten turvallisuussuositukset huomioivasta toiminnasta.

Tämä tehty työ ei muuta mihinkään sitä taloustodellisuutta, joka syntyy yhtälöstä, jossa turvavälit mahdollistavat yleensä vain alle puolen salin yleisökapasiteetista hyödyntämisen. Tilanne on pakottanut lukuisten taloudellisesti kalliiden tuotantojen ajankohdan siirtämiseen, ja näiden muutosten vaikutukset näkyvät vielä pitkään siksi, että myöhemmälle siirretty tuotanto siirtyy sellaiseen ajankohtaan, johon todennäköisesti oli jo suunniteltu toinen tuotanto.

Tuotantojen siirtely heikentää alan työllisyysnäkymiä

Esittävän taiteen tuotantoja rakennetaan huomattavan pitkällä suunnittelujänteellä. Tuotantoihin kiinnitettävät ohjaajat, koreografit, kapellimestarit, solistit, näyttelijät ja muut avaintekijät kiinnitetään huomattavan aikaisin, koska he voivat olla käytännössä vain hyvin rajallisessa määrässä elävän esittämisen produktioita töissä samanaikaisesti. Olemme historiallisesti poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa valtava määrä suuria tuotantoja on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen, johon oli jo suunniteltu toisia suuria tuotantoja, jotka vastaavasti joudutaan siirtämään tai perumaan, koska esitystiloja ja yleisöä on rajallinen määrä.

Onkin selvää, että mikä tahansa tieto valtion mahdollisesta myöhemmin jaettavasta lisätuesta esittävän taiteen sektorille on tarpeellinen niin aikaisin kuin mahdollista, jotta tuki vaikuttaisi parhaalla mahdollisella tavalla alan freelancereiden työllistymiseen.

Mitä kauemmin epävarmuus jatkuu, sitä varmemmin heikkenee alan kyky työllistää erityisesti freelancereita, mutta myös vakituista henkilökuntaa. Tämänhetkinen taloustilanne pakottaa toimijat säästöihin, jotka työvoimavaltaisella alalla kohdistuvat ylivoimaisesti eniten palkkakustannuksiin. Vastanneet organisaatiot arvioivat joutuneensa tähän mennessä säästämään miljoonien eurojen edestä tuotantoihin liittyviä kustannuksia keventämällä tuotantosuunnitelmiaan aikavälillä syksy 2020 – syksy 2021. Eniten säästöt ovat kohdistuneet peruttuihin vierailuesityksiin sekä freelancereille tarjolla oleviin töihin. Ylivoimainen vastaajien enemmistö arvioi myös, että jo toteutettujen säästöjen lisäksi niiden on lomautettava työntekijöitään, mikäli esitystoimintaa tulisi nykyisin ehdoin jatkaa ilman lisätukea kesään 2021 asti.

Rajoitustoimien pitkittyessä tarvitaan 25 miljoonan tukirahoitus

Kaikista jo toteutetuista säästöistä riippumatta vastaajat laskevat, että voidakseen nykymuuttujilla jatkaa esitystoimintaansa vajaalla kapasiteetilla kesään 2021 asti, koko esittävän taiteen sektori tarvitsee yhteensä noin 25 miljoonaa euroa lisätukea toiminnalleen, koska esitystoiminnan pitäminen käynnissä nykyrajoituksilla on jatkuvasti tappiollista. Tällä lisäsummalla merkittävä osa esittävän taiteen ammattikentästä saisi tappiollisesta esitystaloudesta huolimatta jatkettua toimintaansa, pidettyä esittävän taiteen ammattisektorin kulttuuripalvelut käynnissä myös poikkeusaikana ja tarjottua alan työntekijöille työtä rajallisten resurssien puitteissa.

On huomionarvoista, että teatterin ja kaiken esittävän taiteen tekeminen halvemmalla ja pienemmällä riskillä tarkoittaa kasvavassa määrin ohjelmiston sisältöjen kaventumista yhä yksipuolisemmaksi ja taiteellisilta riskeiltään minimaaliseksi. Lisäksi alan työllisyyden heikon tilanteen yksi huolestuttava piirre on osaavan ammattihenkilöstön siirtyminen heikon työtilanteen pakottamana muille aloille töihin – pahimmillaan pysyvästi. Ilman koronaa olisimme kuitenkin aivan päinvastaisessa tilanteessa: työllisyystilastojen valossa vuosi 2019 oli taloudellisesti aika ajoin haastavan 2010-luvun jälkeen alalla erinomainen vuosi.

Mikäli osa alan toimijoista joutuisi lomautuksista johtuen tai toiminnan taloudellisten edellytysten käydessä muuten mahdottomaksi keskeyttämään esitystoimintansa tilapäisesti, on ensiarvoisen tärkeää, että valtion ja kunnan tuet turvaavat riittävällä tavalla toiminnan jatkuvuuden, kun se jälleen saadaan mahdollisen keskeytyksen jälkeen täysipainoisesti käyntiin.

Kaikessa toiminnan suunnittelussa on pyrittävä nyt ensisijaisesti varmistamaan, että kassakriiseiltä ja konkursseilta vältytään ja alan työpaikkoja ei tarpeettomasti menetetä. Vaikka tautitilanteen syyskuussa heikennyttyä tilanne saattaa näyttää taas vaikeammalta, tämä poikkeusaika on kuitenkin väliaikainen. Tilanne tulee ratkeamaan ennemmin tai myöhemmin, mutta nyt meidän on keskityttävä niin yhteiskunnan kuin esittävän taiteen sektorin tasolla huolellisesti varmistamaan, että selviämme tämän ajan ylitse niin vähäisillä tappioilla kuin on mahdollista.

Voimia kaikille jännittävään syksyyn!

Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja
Suomen Teatterit ry