UKK

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Koronaviruksen tarttumisesta:

Mitkä ovat koronavirustartunnan oireet?

Oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja
ripuli. Taudin yhteydessä on kuvattu myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. [1]

Miten koronavirus tarttuu?

Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Kun henkilö yskii tai aivastaa, voi suurempien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat jäädä hetkeksi ilmaan aerosolimuodossa. Ilmavälitteisen tartunnan riski on kuitenkin nykytiedolla vähäinen.

Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus taudin leviämisessä ei ole kuitenkaan nykytiedon valossa merkittävä. [2]

Tarttuuko koronavirus hien kautta (ihmisestä tai käytetystä vaatteesta)?

Korona ei ole ihovälitteinen tartuntatauti, joten hien kautta se ei tartu suoraan. [3]

Onko mahdollista saada koronavirustartunta silmiin lentävästä sylkipisarasta, esimerkiksi jos kuiskaaja istuu lähellä replikoivaa esiintyjää?

Tartunnan saaminen silmien kautta on mahdollista. Suojautumiskeinona voidaan käyttää kasvovisiiriä, joka suojaa roiskeilta. [4]

Yhteisistä tiloista:

Kun pientä tilaa käyttää iso määrä henkilöitä (esimerkiksi pukuhuoneessa) jääkö tilaan aerosoleja?

Aerosoli- ja pintatartuntariskit lisääntyvät aina ahtaissa tiloissa. Tästä syystä suosittelemme, että ahtaita tauko- ja pukuhuonetiloja ei käyttäisi kuin muutama henkilö kerrallaan.

Kuitenkin tietyn tiimin tai “perheen” toimiessa tilassa yhtä aikaa vähennetään riskin leviämistä verrattuna siihen, että tilassa olisi sekaisin henkilöitä eri tiimeistä. Ei ole siis järkevää antaa rajoitusta absoluuttisesta henkilömäärästä, jos se johtaisi siihen, että “ylimääräiset” henkilöt sekoittuisivat toisten tiimien jäsenten kanssa toisessa pukuhuoneessa.

Ajoituksella, vuorottelulla ja taukotiloja hajauttamalla riskiä voidaan vähentää.

Jos hissiin saa mennä vain muutama henkilö kerrallaan, eikö ruuhka siirry vain portaisiin?

Samaan tiimiin kuuluvat voivat mennä samaan hissiin, jos nähdään, että rajoitus muuten aiheuttaisi ruuhkaa portaissa. Portaissa on joka tapauksessa parempi mahdollisuus pitää turvavälejä kuin hississä. Jos portaissa yskittää, siellä on enemmän tilaa yskiä turvallisesti kuin hississä. Voidaan myös soveltaa ohjetta, jonka mukaan keuhkoiltaan heikkokuntoiset kulkevat hissillä ja muut portaita. Herkästi yskivät (keuhkoiltaan heikkokuntoiset) voivat mennä hissillä, jotta he eivät ala rasituksen vuoksi yskimään. [5]

Ilmanvaihdosta:

Lisääkö riittämätön ilmanvaihto tartuntariskejä? Miten riskiä voisi vähentää?

Hyvin toimiva ilmanvaihto on tärkeä mahdollisten sisäilmassa olevien epäpuhtauksien poistamisessa, ja ilmanvaihdon tulee olla riittävää ja jatkuvaa.

THL:n mukaan ilmanpuhdistin voi soveltua virusten vähentämiseen sisäilmasta, kunhan huomioidaan tähän soveltuvat puhdistustekniikat, laitteiden huolto sekä laitteiden asettelu puhdistettavassa tilassa. [6]

Esimerkiksi voidaan käyttää Hepa- tai ULPA-suodattimella varustettu ilmanpuhdistinta pienissä huonetiloissa, jos se koetaan tarpeelliseksi. [7]

Työtilojen varustaminen ilmanpuhdistimilla ei kuitenkaan todennäköisesti ole koronavirustartuntojen ehkäisyn kannalta merkittävä toimenpide mm. siitä syystä, että sillä ei voida vaikuttaa ensisijaiseen tartuntamuotoon eli yskösten kautta tapahtuvaan suoraan pisaratartuntaan.

Irrallisia tuulettimia ei suositella käytettäväksi työtiloissa, joissa on useampi henkilö, etenkään ahtaissa tiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Mikäli tuuletinta käytetään, se tulee asettaa niin, ettei se puhalla ilmaa suoraan henkilöltä toisen luo. [8]

Mikäli halutaan tehostaa ilmanvaihtoa ikkunoita avaamalla, on huomioitava mahdolliset muut vaikutukset, kuten mahdollinen katupölyn epäpuhtauksien, siitepölyn tai sadeveden kulkeutuminen sisään, tilan puhtaus, huonetilojen painesuhteiden muuttuminen sekä kondenssiriskit jäähdytetyissä tiloissa.

Laulamisesta ja orkestereista:

Onko laulaessa tartuttavuus suurempaa?

Tartunnan riski on suurempi, koska laulamisen, kuten myös kovaäänisen puhumisen aikana voi tulla runsaasti pisarointia lähiympäristöön hengitysteistä. Myös laulusuuntaan voi harjoituksissa kiinnittää huomiota, eli pyrkiä laulamaan poispäin toisten kasvoista. [9]

Mikä on hyvä turvaväli laulajien välillä esimerkiksi kuoroharjoituksissa?

Pitäisikö lauluharjoituksissa käyttää visiiriä?

Laulajien välille on pyrittävä jättämään mahdollisimman pitkä, vähintään 1-2 metrin turvaväli. Vaikka esimerkiksi esityksissä ei voida aina välttää lähikontaktia, on lähikontaktit minimoitava kaikessa muussa toiminnassa missä se on mahdollista.

Kasvovisiirien käyttöä harjoituksissa kannattaa kokeilla. [10] On huomioitava visiirien puhdistus tauolle lähdettäessä, ja etteivät kasvovisiirit sekoitu keskenään.

Miten puhallinsoitinten kondensaatiovesiä voidaan turvallisesti kerätä pois?

Kondensaatiovedet voi tyhjentää henkilökohtaiseen astiaan, jonka soittaja tyhjentää ja puhdistaa itse, tai vaihtoehtoisesti kertakäyttöiselle liinalle, jonka hän vie itse roskiin.

Mikäli kondensaatiovesien tyhjennyksiin halutaan käyttää pestäviä pyyhkeitä, on soittajien joko pestävä ne itse tai laitettava pyyhkeet erilliseen pussiin. Pussiin on merkittävä, että kyseessä on tartuntavaarallinen pyykki, jotta pyykinpesijä osaa varautua. [11]

Onko puhallinsoitinten tartuttavuus suurempaa? Miten riskiä voisi vähentää?

Suurin aerosolimäärä on puhaltimen suuaukon läheisyydessä, vaikkakin huilusoittimilla aerosolipilvi leviää hieman suuremmalle alueelle. Suurin osa pisaroista menee soittimeen ja vain pieni osa pääsee ympäröivään ilmaan. [12]

Suosittelemme, että puhallinsoittajien välillä on mahdollisimman pitkät turvavälit ja että he ovat mahdollisimman kaukana muista soittajista. On huomioitava myös kasvojen ja puhalluksen suunnat, jotta mahdollinen aerosolipilvi kulkeutuisi poispäin muista. Soittajien väliin voidaan laittaa myös pleksejä.

Miten soittimia pitäisi puhdistaa? Onko viruksen eliniässä väliä, millaisella materiaalilla se elelee? Voiko virus elää pidempään huokoisella pinnalla kuten puisessa suukappaleessa?

Jos alkoholipitoista desinfiointiainetta voi käyttää puhdistukseen, sitä suositellaan. Puhdistusharja saattaa tuottaa aerosolia lähiympäristöön, joten soittimen harjaukset on syytä suorittaa erillään muista ihmisistä.  Kuivalla liinalla pyyhkiminen on parempi kuin kokonaan puhdistamatta jättäminen.

Puupinnat ovat yleensä luonnostaan desinfioivia verrattuna muovipintoihin. Myös jotkut metallit kuten hopea, kulta ja kupari heikentävät viruksen elinkykyä. Kovissa materiaaleissa virus pysyy vain niiden pinnalla, mutta huokoisissa se voi kulkeutua niiden sisälle suojaan. [13]

Puvustosta ja pukusovituksista:

Lisäävätkö perättäiset sovitusajat tartuntariskiä, vaikka samat sovitettavat esiintyjät eivät oleskele tilassa yhtä aikaa?

Sekä sovittajalle että sovitettavalle suositellaan suu-nenäsuojainta, kasvovisiiriä tai hengityksensuojainta. Sovitusten välissä on hyvä pitää taukoa, jotta suojainten käytöstä saadaan tauko ja ilma ehtii osittain vaihtua tilassa. Mikäli tilan ilmanvaihtoa ei voi tehostaa tauon ajaksi, suositellaan tilasta poistumista.

Jos nenäliinaa ei voi pitää esityksessä mukana, mihin esiintyjän pitäisi yskiä/aivastaa? Lisääkö hihojen käsittely tartuntariskiä?

Esiintyvien taiteiden tehtävissä on useita tilanteita, joissa kertakäyttönenäliinaan aivastaminen ei ole mahdollista. Tässä kyseessä olevassa tapauksessa hihaan aivastaminen on kokonaisuutta ajatellen järkevin vaihtoehto, jotta hengityseritteitä ei päädy lähellä olevien ihmisten hengitysteihin suoraan. Tärkeintä on tässäkin, että töihin ei tulla sairaana ja huolehditaan hyvästä käsihygieniasta.

Selvästi likaantuneet vaatteet puhdistetaan esityksen jälkeen. Eritteisiä asuja puhdistettaessa on käytettävä suojakäsineitä ja pölyävissä työvaiheissa myös hengitysteiden suojaaminen vähentää riskejä. [14] Tartunnan riski on hihoja käsiteltäessä vähäinen, jos hyvästä käsihygieniasta huolehditaan.

Onko yhteiskäyttövaatteissa suuri tartunnan riski? Miten vaatteet pitäisi käsitellä käyttöjen välissä? Miten pukuja kuuluisi pestä?

Puhtain käsin kosketeltuna voidaan vaihtaa roolivaatteita henkilöltä toiselle turvallisesti, jos niihin ei ole yskitty tai muuten roiskittu hengitystie-eritteitä asuun. [15] Suosittelemme kuitenkin, että yhteiskäytössä oleva vaate tai peruukki pestään tai desinfioidaan käyttäjien välissä mahdollisuuksien mukaan.

Alhaisemmat pesulämpötilat vähentävät virusten määrää, yli 70 celsiusasteen lämpötila tuhoaa viruksen. Voidaan käyttää myös desinfioivaa eli esimerkiksi natriumhypokloriittia sisältävä pesuainetta. Desinfiointiaineita pitää käyttää tuotteessa olevien ohjeiden mukaisesti, jotta desinfiointiaineesta ei aiheudu terveyshaittaa.  Desinfiointiainetta voi käyttää normaalipesun jälkeen lisättynä hyvin huuhteluin, jos pesulämpötila on alhainen. [16]

Voidaan käyttää myös vanhentamista, jolloin puvun tai peruukin annetaan olla koskematta mahdollisimman kauan. Virusten elin- ja tartuntakyky alkaa vähenemään heti, kun se joutuu ihmisen elimistön ulkopuolelle. Mitä kauemmin tuote on käyttämättä, sen turvallisempi se on koronan suhteen. Materiaali vaikuttaa viruksen vähenemiseen. Nopeimmin se vähenee niin sanotuilta orgaanista materiaalia sisältäviltä pinnoilta. [17]

Miten pitäisi käsitellä esiintyjältä toiselle vaihtuva naamio tai päähine?

Kasvojen alueelle tulevien asusteiden, pukujen ja naamioiden puhdistaminen on syytä tehdä huolellisesti joko desinfioimalla, pesemällä tai vanhentamalla riittävän pitkään.

Kampaamo-maskista:

Voiko tartuntariskiä olla yhteisten kampojen ja harjojen käytössä: pitäisikö ne desinfioida tai vaihtaa jokaisen asiakkaan välissä?

Hiusharjan kautta ei voi saada koronatartuntaa, mutta pesu ja vaihtaminen voi olla hyvä käytäntö ihan tavanomaisessakin työskentelyssä esimerkiksi täitartuntojen estämiseksi. [18]

Meikkeihin käytetyt siveltimet vaihdetaan niin, että jokainen asiakas meikataan omalla siveltimellään. Tuote käy kuitenkin siveltimen kautta asiakkaan ”silmässä”.  Onko tarpeen desinfioida myös puuterimaiset meikit (esimerkiksi luomivärit, poskipunat yms. ) joita siveltimellä otetaan?

Hetkellinen kosketus ei aiheuta merkittävää riskiä, [19] mutta halutessa voidaan leikata puuterimaisesta tuotteesta pala desinfioitavalle pinnalle, josta sitten siveltimellä otetaan.

Asiakaspalvelutilanteista:

Millainen tartuntavaara on asiakkaan ulkovaatteissa naulakkotyöntekijän käsittelyssä, esimerkiksi jos asiakas on aivastanut takkinsa hihaan hiljattain? Pitääkö naulakkolappuja putsata säännöllisesti? Pitääkö eri asiakkaiden takkien väliin jättää vähintään 1 metrin väli?

Tartuntavaara on vähäinen, jos käsihygieniasta pidetään huolta. Asiakkaiden takkeja voidaan kuitenkin asetella harvemmin asiakkaiden turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Naulakkolappuja voidaan desinfioida, pestä tai vanhentaa yön yli, jolloin mahdolliset virukset alkavat vähentyä. Naulakkotyöntekijöillä on oltava mahdollisuus käsienpesuun ja käsihuuhteen käyttöön.

Miten pitäisi suojata itseä ja asiakasta ensiaputilanteissa?

Ensiapulaukkuun on hyvä lisätä suu-nenäsuojain ja suojakäsineitä sekä itselle että asiakkaalle. Kuume, kuiva yskä ja hengenahdistus ovat yleisimmät koronatartunnan oireet. [20]

Tulisiko suosia vain korttimaksua ja näin rajoittaa käteisen käyttöä?
Pitääkö maksupäätettä putsata jokaisen pin-koodin näpyttäneen jälkeen?

Korttimaksuun kannustaminen on suotavaa. Putsaaminen ei ole välttämätöntä jokaisen asiakkaan jälkeen, mutta maksupaikan vieressä on oltava tarjolla käsidesiä. [21]

Pitäisikö asiakaspalveluhenkilöstön, kuten lipuntarkastajan tai aulavahtimestarin käyttää hengityssuojainta?

Mikäli turvaväliä ei ole mahdollista pitää, suosittelemme kasvovisiirin tai suu-nenäsuojaimen käyttöä. Mikäli työhön liittyy kosketusta, esimerkiksi asiakkaan avustamista portaissa, on muistettava myös käsihuuhteen käyttö jokaisen asiakkaan välissä.

Näyttämöllä tapahtuvasta toiminnasta:

Kuinka pitkä väli pitäisi jäädä orkesterin tai esiintyjien ja yleisön väliin, jotta he eivät altista toisiaan?

Mahdollisimman pitkät välit lisäävät turvallisuutta. Tarkkaa matkaa ei voida sanoa, sillä sitä ei ole käytännössä tutkittu. Olosuhteet vaikuttavat myös tilanteeseen. [22] Suosittelemme vähintään 1-2 metrin turvaväliä tässäkin tilanteessa.

Pitääkö nopeissa pukuvaihdoissa pitää turvavälejä esiintyjien välillä?

Mahdollisuuksien mukaan on hyvä pitää turvavälejä ja hajauttaa vaihtopaikat. Pukijoiden sekä maskeeraajien ja kampaajien on desinfioitava kädet vaihtojen välillä.

Miten puhdistetaan lavasteita tai muita pintoja, joihin sekä tekninen että taiteellinen henkilökunta koskevat? Pitääkö käyttää suojakäsineitä?

Useissa näyttämötekniikan töissä kosketaan jatkuvasti tavaroihin ja pintoihin, joihin on koskenut useampi ihminen. Yleisimmin koskettuja pintoja siivotaan tehostetusti (kuten ovenkahvat, valopainikkeet, työajanseurauslaitteet) mutta on myös pintoja, joita ei siivousliikkeet pysty siivoamaan. Näiden säännöllinen puhdistaminen toteutetaan työntekijöiden toimesta tapauskohtaisesti.

Lähtökohtana kaikelle on se, että ennen ulkoa sisään tullessa, ennen töiden aloittamista ja töiden jälkeen sekä ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen pestään kädet. Kertakäyttökäsineitä on hyvä pitää saatavilla. Ennen käsineiden pukemista ja käsineiden riisumisen jälkeen on joka tapauksessa pestävä kädet ja käsineet on hävitettävä asianmukaisesti, etteivät ne aiheuta itsessään riskiä.

Tanssikoreografiassa kosketusta voi olla pienenkin hetken aikana useamman tanssijan välillä. Mikä on vaihtuvien lähtikontaktien merkitys ja vaikutus?

Kontaktien rajoittaminen omaan tiimiin, turvallisuusohjeistuksen noudattaminen töissä ja vapaa-ajalla vähentävät tartuntariskiä. Uuden henkilön tullessa ryhmään varmistetaan, että hän on terve siltä osin kuin mahdollista ja hänet perehdytetään hyvin turvallisuuskäytäntöihin. Käsien pesu ennen ja jälkeen harjoituksen sekä tauolle lähdettäessä sekä kotiin jääminen sairaana vähentävät riskiä. Harjoitteluvaiheessa voidaan suosia pienryhmiin jakautumista sekä turvaväleillä harjoittelua.

Lähteet:

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.6.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus

Viitattu 23.6.2020.

[2] Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika 5.6.2020.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika Viitattu 24.6.2020.

[3, 4, 5,7,9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22], Sirpa Laitinen 17.6.2020. Työterveyslaitoksen asiantuntijan vastauksia avoimiin kysymyksiin sähköpostilla.

[6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 5.6.2020. Koronavirus ja sisäilman turvallisuus. Viitattu 24.6.2020.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/koronavirus-ja-sisailman-turvallisuus#ilmanpuhdistimet

[8] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 23.6.2020. Helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle. Viitattu 23.6.2020. https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmasto-ja-saa/helle/helteen-terveyshaittojen-torjunta-vaestolle


Päivitystiedot:

Kysymykset ja vastaukset lisätty sivulle 26.6.2020.