SUOMEN TEATTERIT RY:N JULKAISUT

Teatteria kaikille! Opas teattereille saavutettavaan toimintaan Suomen Teatterit ry & Kulttuuria kaikille -palvelu, Helmikuu 2013

Suomen Teatterit ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu ovat julkaisseet saavutettavuusoppaan teattereille. Teatteria kaikille! Opas teattereille saavutettavaan toimintaan tarjoaa käytännönläheistä tietoa teatteripalveluiden kehittämiseen. Toimiva ja saavutettava ympäristö on kaikkien etu ja teatterissa käymisen edellytys monille ihmisille. Teatteria kaikille! -opas sisältää hyviä käytäntöjä ja ohjeita saavutettavan teatteritoiminnan toteuttamiseen. Julkaisun yhteyteen on kerätty käytännön esimerkkejä suomalaisten teattereiden tekemästä saavutettavuustyöstä. Lisäksi oppaan yhteydessä on teattereiden saavutettavuuden tarkistuslista, jota teatterit voivat käyttää työkaluna oman toimintansa saavutettavuuden arvioinnissa ja kehityskohteiden tunnistamisessa. Julkaisussa on myös tietoa saavutettavuus- ja esteettömyysalan järjestöistä sekä rahoituslähteistä. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi sekä painettuna että PDF- ja DOC- verkkoversiona.  Verkkoversiot löytyvät Kulttuuria kaikille -palvelun verkkosivuilta. Lisäksi sen voi tilata Kulttuuria kaikille -palvelusta. Opas on maksuton. Teater för alla! Handbook för teatrarna om tillgänglig verksamhet Finlands Teatrar rf & Kultur för alla -servicen, Februari 2013 Teater för alla! -handboken hjälper teatrar att betjäna olika publikgrupper - Alla besökare har glädje av att teatern är tillgänglig. Finlands Teatrar rf och servicen Kultur för alla har publicerat en handbok om tillgänglig verksamhet för teatrar. Teater för alla! Handbok för teatrarna om tillgänglig verksamhet erbjuder praktisk information för utvecklandet av teatertjänster. Alla användare har nytta av en fungerande och tillgänglig omgivning. För många människor är tillgängligheten också en förutsättning för att kunna gå på teater. Handboken Teater för alla! innehåller god praxis och instruktioner t.ex. för att ordna syntolkning av en föreställning. Med hjälp av syntolkning kan en synskadad person få en uppfattning om den visuella världen i en föreställning. I handboken finns också instruktioner om hur man förverkligar teckenspråkstolkning och inomspråklig textning. Teckenspråkig tolkning och textning kan exempelvis betjäna hörselskadade samt publik, med annan språkbakgrund, som håller på att lära sig språket. Dessutom innehåller handboken råd gällande tillgänglig information och prissättning samt om hur man förverkligar tillgängligheten i bebyggd miljö. Handboken finns på finska och svenska såväl tryckt som i PDF- och DOC-version på nätet. Nätversioner på svenska finns på servicen Kultur för allas webbsidor. Teattereiden esteettömyyskartoitus 2012 - kyselyn tulokset  Suomen Teatterit ry julkaisee Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana kartoituksen suomalaisen ammattiteatterikentän esteettömyydestä ja saavutettavuudesta yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Kyselyyn vastasi 51 ammattiteatteria. Kartoituksen tuloksista käy ilmi, että lähes kaikki kyselyyn vastanneet teatterit ovat toteuttaneet toiminnassaan saavutettavuuteen liittyviä parannuksia ja osassa teattereita on tehty erittäin paljon työtä esteettömyyden edistämiseksi. Vastaajat pitävät saavutettavuuden edistämistä tärkeänä, mutta kokevat tarvitsevansa lisää tietoa esteettömyyteen liittyvistä asioista. Teatterit tunnistivat hyvin saavutettavuuteensa liittyviä puutteita. Suurimmaksi esteeksi saavutettavuutta huomioivan toiminnan toteuttamisessa teatterit mainitsivat useimmin itse teatterirakennuksen ongelmat ja rahan puutteen. Vain 10 prosenttia vastaajista oli saanut avustusta teatterin saavutettavuuden kehittämiseen. Kartoituksen jatkotoimenpiteenä Suomen Teatterit ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu laativat teattereille suunnatun saavutettavuusoppaan, joka ilmestyy syksyllä 2012. Tutustu Teattereiden esteettömyyskartoituksen tuloksiin tästä Teatterin välittäjät - viestinnän haasteet ja ammattikunnan roolit suomalaisessa teatterissa Hanna Kuustie, tilaajina Suomen Teatterit ry & Teatterikeskus ry, Toukokuu 2012 Kehittämistyön on tehnyt Hanna Kuustie, joka opiskelee Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kehittämistyön tilaajia ovat Teatterikeskus ry ja Suomen Teatterit ry.    Kehittämistyön keskeisiä havaintoja ovat viestinnän ammattilaisten työn sisältöjen heikko tunnettuus teattereiden työyhteisöissä, viestinnän toimintojen erillisyys suhteessa taiteellisiin prosesseihin ja alan suuret vaatimukset osaamistarpeiden ja jatkuvan kehittymisen kannalta. Kehittämistyö toteutettiin haastattelemalla tiedotuksen ja markkinoinnin ammattilaisia yhteensä 12 suomalaisessa ammattiteatterissa. Tutkittaviksi teattereiksi valittiin kokonsa, alueellisen sijaintinsa ja hallintomuotonsa puolesta mahdollisimman tasainen joukko.  Kehittämistyö on julkaistu ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksessa. Lataa kehittämistyö Theseuksesta Suomalaisten teatterissa, tanssiesityksissä ja oopperassa käynti Suomen Teatterit ry, Helmikuu 2012 Suomen Teatterit ry, Teatterikeskus ry ja Tanssin Tiedotuskeskus ovat teettäneet Taloustutkimus Oy:llä Teatterissakäyntitutkimuksen tarkoituksenaan selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kansalaisten teatterivalintoihin. Suomen Teatterit ry on tehnyt Taloustutkimus oy:n kanssa vuodesta 1995 lähtien kävijätutkimuksia suomalaisten teatterissakäynnistä. Edellisellä kerralla vuonna 2007 tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa myös lastenteatterissakäyntiä ja siihen liittyviä mielipiteitä. Tällä kertaa kokonaisuuteen lisättiin tanssin kenttää tutkiva osio. Tutkimuksen kysymyksiä päivitettiin niin, että kysymyksen koskettavat laahemmin koko teatterikenttää ja erilaisia teatterin esitysmuotoja. Lataa tiivistelmä (Suomalaisten teatterissakäynti, helmikuu 2012)

Suomalaisten teatterissakäynti Suomen Teatterit ry. Lokakuu 2007.

Suomen Teatterit ry on tehnyt Taloustutkimus oy:n kanssa vuodesta 1995 lähtien kävijätutkimuksia suomalaisten teatterissakäynnistä. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa kuinka paljon teatterissa käydään, mitä kriteerejä teatterivalintoja tehtäessä on, mikä saisi teatterissa käynnin houkuttelevammaksi ja minkä arvosanan suomalaiset antavat kotimaisen teatterin tasosta. Lataa tiivistelmä (Suomalaisten teatterissakäynti, lokakuu 2007) Lataa koko tutkimus (Suomalaisten teatterissakäynti, lokakuu 2007)

MUUT JULKAISUT

Kuulokynnys - Teatteritekstitys Kuuloliitto Kuuloliitto on opetus- ja kulttuuriministeriön tuella (2009-2012) tuottanut tekstityksiä teatteriesityksiin, koonnut kuulovammaisten henkilöiden arviointeja erilaisten tekstitystekniikoiden toimivuudesta sekä tuottanut artikkeleja aiheesta. Tutustu artikkeleihin tästä Viestintää kaikille - saavutettavan viestinnän opas kulttuuritoimijoille Outi Salo, Kulttuuria kaikille -palvelu, Toukokuu 2012. Viestintää kaikille -oppaan tarkoituksena on auttaa toteuttamaan kulttuuriorganisaation perusviestintää saavutettavasti. Se sisältää ohjeita mm. viestinnän ulkoasun suunnitteluun, saavutettavuustietojen antamiseen, symbolien käyttöön sekä selkeään kieleen. Viestintää kaikille -opas on tuotettu Kulttuuria kaikille -palvelussa ja sen on koonnut kulttuurituottaja Outi Salo. Tutustu oppaaseen tästä Näyttämötaide saavutettavaksi -yhteistyöhankkeen loppuraportti Kuuloliitto, Toukokuu 2011 Kuuloliiton Näyttämötaide saavutettavaksi -yhteistyöhankkeessa (2009 - 2010) pyrittiin edistämään teatteriesitysten tekstittämistä ja luomaan mallia teattereille tekstityksen järjestämiseen. Hankkeessa oli useita yhteistyökumppaneita: Suomen Teatterit ry, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja sen Tutkivan teatterityön keskus sekä Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -toiminta. Kuuloliitto sai hankkeeseen Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta. Tutustu loppuraporttiin tästä AKAVAN kulttuuriselvitys: Kulttuuri on kansalaisille peruspalvelua, josta ei haluta tinkiä Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista selvitettiin tammikuussa 2011 Akavan Erityisalat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Kansalaiset arvostavat kulttuuripalveluita ja käyttävät niitä paljon. Kolme neljästä suomalaisesta pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna, ilmenee Akavan Erityisalat ry:n TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksesta (24.1.2011). Kulttuuripalveluiden laatu ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä neljälle suomalaiselle viidestä. Miltei yhtä yksimielisiä ollaan siitä, että palveluiden pitää olla asiantuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjärymille. Laadun ja tasapuolisuuden vaatimus tulee selvästi esille tutkimuksen tuloksista. Kolme neljästä vastaajasta katsoo, että hyvin toimivat kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nousee voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kulttuuripalvelut toimivat paikkakunnan vetovoimatekijänä. Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllistäjiä ja että niiden taloudellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kansalaisten kulttuurikäsitykset eivät ole juuri muuttuneet taantuman aikana, mikä käy ilmi verrattaessa tuloksia vuonna 2008 tehtyyn vastaavaan kyselyyn. Lue lisää tästä Kulttuuriharrastukset 1981-2009 -ajankäyttötutkimus  Tilastokeskus 27.1.2011 Kulttuuritilaisuuksissa käyminen ja kulttuurin harrastaminen ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että 10 vuotta täyttäneistä kulttuuritilaisuuksissa käyvien osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 7 %, 76 prosentista 83 prosenttiin. Ainoastaan oopperassa käyminen oli laskussa. Tutkimuksen mukaan naiset käyvät kulttuuritilaisuuksissa miehiä enemmän ja heillä on myös enemmän kulttuuriharrastuksia. Yleisintä kulttuuritilaisuuksissa käyminen ja kulttuurin harrastaminen on kuitenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Väestöryhmien väliset erot kulttuuriosallistumisessa ovat tasoittuneet. Ylemmät toimihenkilöt käyvät kulttuuritilaisuuksissa enemmän kuin muut sosioekonomiset ryhmät, mutta heidän joukossaan kulttuurin harrastaminen ei ole viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Sen sijaan esimerkiksi maatalous- ja muut yrittäjät ja tuotato- ja palvelutyöntekijät ovat lisänneet kulttuuritilaisuuksissa käymistä viimeisen 10 vuoden aikana. He myös harrastavat kulttuuria aikaisempaa enemmän. Teatterissa käyminenon lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikkiaan 43 % väestöstä oli käynyt teatterissa tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Naiset käyvät teatterissa yhä selvästi enemmän kuin miehet, mutta myös miehet ovat lisänneet teatterissa käymistä. 45-64- vuotiaat olivat ahkerimpia teatterissakävijöitä, mutta myös 65 vuotta täyttäneet ja vanhemmat käyvät aiempaa useammin teatterissa. Näytteleminen oli tutkimuksessa laulamisen ohella harvinaisin kulttuuriharrastus. Sitä harrasti tutkimusta edeltävänä vuonna 2 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. Eniten näyttelemistä harrastivat 10-14- vuotiaat tytöt. Näyttelemisen harrastamisessa ei juuri näkynyt eroa sosiaaliryhmien välillä. Tanssin harrastaminen näytti tilastojen mukaan laskeneen. Tanssia harrasti kahdeksan prosenttia 10 vuotta täyttäneistä, mikä on hieman vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Erityisesti miehet ovat vähentäneet tanssin harrastamista. 10-14- vuotiaista tytöistä tanssia harrasti sen sijaan lähes viidennes. Siirry sivulle Kulttuuriselonteko eduskunnalle Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti toimikunnan laatimaan ehdotuksen kulttuurin tulevaisuus -selonteoksi. Toimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Leif Jakobsson (Pro Artibus -säätiö). 05/2010. Selonteossa hahmotetaan globaalin toimintaympäristön heijastumista kulttuuriin, kartoitetaan taiteen ja kulttuurin kentän muutostekijöitä sekä kuvataan taiteen ja kulttuurin edistämisen edellytyksiä. Selonteko sisältää 35 toimenpide-ehdotusta. Selonteon laatimisesta on sovittu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen strategia-asiakirjassa. Edellinen selonteko kulttuurista tehtiin 1990-luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli eduskunnalle valtioneuvoston selonteon kulttuurin tulevaisuudesta. Valtioneuvosto antoi selonteon eduskunnalle 12.5.2010 ja eduskunta kävi lähetekeskustelun selonteosta 19.5.2010. Valtioneuvoston selonteko pohjautuu toimikunnan laatimaan ehdotukseen, joka luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille maaliskuussa 2010. Siirry sivulle

Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyyseja 2010:1.

Opetus- ja kulttuuriministeriön analyysissä on kartoitettu taidekasvatuksen kysyntää, tarjontaa ja työllisyysvaikutuksia.Taidekasvatus on yleisen huomion kohteena erityisesti perusopetuksen uuden tuntijaon valmistelun vuoksi. Taiteilijoiden ja kulttuuriammatteihin johtavan ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tarjonnan laajuus on jatkuvasti otsikoissa, sillä koulutuksen määrää pidetään ylimitoitettuna alan työvoimatarpeeseen verrattuna. Nuorisobarometri 2009 viestittää samanaikaisesti, että kulttuurin merkitys nuorten elämässä lisääntyy. Analyysin kiistaton päätulos on taidekasvatuksen huikaiseva laajuus maassamme. Kouluopetus mukaan lukien taidekasvatukseen osallistuu vuosittain reilusti yli miljoona suomalaista. Taidekasvatuspalveluiden saatavuus on kuitenkin erittäin epätasaisesti jakautunutta taiteenalakohtaisesti ja maan eri osissa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan hallitus sitoutuu edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Ohjelman mukaan taide- ja taitoaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Opetusministeri Henna Virkkunen on useissa puheenvuoroissaan asettunut tukemaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä perusopetuksessa. Hänen mielestään se on edellytys myös innovatiivisen ilmapiirin luomiseksi Suomeen. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin katsoo, että kulttuurinen näkökulma tulisi ottaa painokkaammin mukaan yhteiskunnan päätöksissä. Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen ja sovellukset eri aloilla parantavat yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja elämänhallintaa. Taide ja kulttuuri tuottavat tieteen ja koulutuksen ohella yhteiskunnan sivistyksellisen perustan. Lisäksi taiteella ja kulttuurilla on osana luovaa taloutta merkittävä kilpailukykyä ja kansantalouden kasvua lisäävä vaikutus. Siirry sivulle

Raportti tasa-arvon toteutumisesta Suomen ruotsinkielisissä teattereissa Anna Simberg ja työryhmä / Cefisto 2009.

Suomen ruotsinkielisten teatterijärjestöjen keskusliitto Cefisto aloitti vuonna 2006 projektin ja tutkimuksen sukupuolten välisen tasa-arvon parantamiseksi teattereissa. Projektia veti Anna Simberg ja muut tasa-arvotyöryhmän jäsenet olivat Matilda Sundström, Niklas Häggblom ja Nicke von Weissenberg. Ryhmän raportti projektista ja sitä myötä tasa-arvosta ja sen toteutumisesta Suomen ruotsinkielisissä teattereissa on mielenkiintoinen ja voi antaa eväitä tasa-arvotyön toteuttamiseen muissakin teattereissa. Ruotsinkielinen raportti ja siihen liittyvän tutkimuksen tulokset ovat luettavissa Cefiston kotisivuilla. Raportin voi myös ladata suoraan pdf-tiedostona. Siirry sivulle Lataa PDF

Tutkimus kulttuurin vaikutuksista elinikään - Why do Swedish-speaking Finns have longer active life? Markku T. Hyyppä ja Juhani Mäki, 2001.

Tutkijat Markku T. Hyyppä ja Juhani Mäki ovat verranneet pohjanmaalaisen ruotsinkielisen väestön eliniänodotetta suomenkielisiin samalla alueella eläviin. Ruotsinkielisten eliniänodote oli selvästi korkeampi ja ainoa tekijä, joka selitti tätä, oli vahvempi kulttuurinen harrastuneisuus ja sosiaalinen pääoma. Artikkeli tutkimuksesta on englanniksi. The study was conducted to establish the assumption that the Swedish-speaking ethnic minority has a longer active life than the Finnish-speaking majority and to show that this disparity can be seen in a limited geographical area with similar socio-economic and health service structures. Markku T. Hyyppä and Juhani Mäki suggest that the observed disparities in active life and in mortality depend on differences in the extent of social capital. Lähde: Health Promotion International, Vol. 16, No. 1, 55–64, March 2001 © Oxford University Press 2001, http://heapro.oxfordjournals.org/. Lataa PDF

European Cultural Values Euroopan Komissio, 2007

Eurobarometer qualitative study on the Europeans, culture and cultural values. In 2007, the European Commission (Directorate General Education and Culture) commissioned a quantitative Eurobarometer study to measure public opinion on culture and values within Europe, in order to ascertain both opinions and behaviour in this area. The objectives of the study were in particular to analyze: - How Europeans conceive of the idea of culture and its importance to them. - Europeans’ involvement in cultural and artistic activities, the role of the Internet in this, barriers to cultural access and views on the trend towards free cultural access. - Issues of cultural exchange, specifically its value to society, the extent to which cross-cultural contact already occurs, the willingness of Europeans to meet people from other countries and to learn a new language, ways in which cross-cultural understanding can be enhanced and actors best placed to implement these measures. - Interest in culture both in Europe and beyond; views on whether there is indeed a European culture, its characteristics and the effects upon it of globalisation. - Opinion on key values to be preserved and reinforced in society as well as whether these are seen as particularly European in nature. Siirry sivulle

Economy of Culture in Europe Euroopan Komissio, 2007

Following an open invitation to tender (DE), the European Commission selected KEA European Affairs to carry out this study. KEA worked together with Media Group (Turku School of Economics) and MKW Wirtschaftsforschung GmbH.           This study is a first at European level. It highlights the direct (in terms of GDP, growth and employment) as well as the indirect (links between creativity and innovation, links with the ICT sector, regional development and attractiveness) contribution of the cultural and creative sectors towards the Lisbon Agenda. Siirry sivulle

Suomalaisen teatterin tulevaisuus teatterintekijöiden ja kuntien silmin. Yhteenveto teatteriselvityksestä. Anna Kanerva & Minna Ruusuvirta, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, 2006

Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore toteutti vuonna 2006 yhdessä Valtion näyttämötaidetoimikunnan kanssa teatteriselvityksen, jossa kartoitettiin teatterikentän nykytilaa, toimintaolosuhteita ja toimintaympäristön muutoksia. Raportin ensimmäisessä osassa käydään läpi valtionosuuslainsäädännön piirissä olevia puhe- ja tanssiteattereita, toiseen osioon on kerätty rahoituslain ulkopuolisen teatterikentän vastausten yhteenvetoa ja kolmas osio käsittää kuntien kyselyvastaukset. Lataa PDF

Kulttuuriseteli - kulttuurin uhka vai mahdollisuus Ralf Sund 14.4.2005

Raportti on tehty Suomen Teatteriliiton, Suomen Sinfoniaorkestereiden, Suomen Museoliiton ja Finland Festifalsin tilauksesta. Raportissa käsitellään kulttuuriesetelin käyttöönoton edellytyksiä. Tarkastelun alla ovat erityisesti kysymykset setelin käyttöalueen rajauksesta, setelin verotuskohtelusta, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen suhtautumisesta, setelin arvioidusta volyymitasosta sekä kulttuurisetelin käytännön organisoinnista. Kulttuurin kannalta kiinnostavaa ovat selvityksen arviot uusien käyttäjäryhmien saavuttamisesta sekä arvioit kulutuksen kasvusta. Lataa PDF

TAISTO II –seurantatyöryhmän muistio Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:19

Taiteilijoiden sosiaaliturvaa, verotusta ja työllistymisedellytyksiä seuranneen ryhmän muistio. Lataa PDF