31.8.2017 Blogi

Elämää tilastojen valossa

Tilastoista ja erityisesti niiden perusteella vedettävistä johtopäätöksistä on erilaisia näkemyksiä. Tilastot ovat vain lukuja, ja nopea vilkaisu pieneen otantaan voi jopa johtaa lukijaa harhaan tai hätäisiin johtopäätöksiin. Työssäni olen matemaattisesti orientoituneena ihmisenä aina kuitenkin kiinnostuneempi tietämään lukuina mitattavissa olevan kehityksen ilmiöiden takana kuin arvailemaan mutu-tuntumalta. Siksi jälleen muutama poiminta ja kommentti vuoden 2016 teatteritilastoista.

Työllisyyden kehitys vaihtelevaa

Taiteellisissa ammateissa työllisyyden kehitys vaihtelee. Näyttelijöiden vakituisten työsuhteiden määrä jatkaa edelleen voimakasta laskuaan, ja samaan aikaan vuodesta 2013 alkanut selkeä lasku myös freelancereiden työtehtävissä jatkui vuonna 2016 edelleen. Näyttelijä-freelancereille oli viimeksi vähemmän töitä vuonna 2007. Tämä ei ole ihan merkityksetön huomio, koska vuosina 2007 – 2010 näyttelijä-freelancereiden työtehtävien määrä kehittyi seuraavasti: 2007: 866, 2008: 957, 2009: 1004 ja vuonna 2010: 1150, joka oli kaikkien aikojen tilastollinen huippu.

Tämä on se ajanjakso, jolloin VOS-aloille tehtiin ministeri Stefan Wallinin aikana linjattu indeksien palautusohjelma, joka toi kulttuurin VOS-aloille tuntuvasti lisää toimintaresursseja valtiolta. Kun valtion kulttuuritukia alettiin järjestelmällisesti leikkaamaan vuodesta 2011 eteenpäin, oli selvää, että pienellä viiveellä esittävän taiteen alalla jouduttiin leikkaamaan ennen kaikkea tuotantokohtaisista resursseista, koska seiniäkään ei voida ilman valtavia kustannuksia alkaa purkaa. Näin on myös käynyt. Freelancer-tehtävien määrän alamäki on ollut jyrkkää: 2013: 1100, 2014: 1008, 2015: 955, 2016: 938. Karusti voisi ehdottaa, että indeksikorjauksilla 10 vuotta sitten aloitetulla kulttuuritukien korjausliikkeellä saavutetut positiiviset vaikutukset on sittemmin syöty lukuisilla VOS-leikkauksilla.

Muusikoilla töitä on riittänyt vierailijatehtävissä tasaisen epätasaisesti viimeisen 7 vuoden ajan välillä 542 – 780 niin, että taso on edelleen vuonna 2016 korkeampi kuin vuonna 2009. Kuitenkin vastaavasti kuin näyttelijöillä, töitä oli freelancer-muusikoillekin vuonna 2016 tuntuvasti vähemmän kuin 2013. Näin on myös vierailevilla tanssijoilla, joilla toisin kuin muusikoilla ja näyttelijöillä, oli kuitenkin enemmän töitä vuonna 2016 kuin 2015. Lyhyellä tarkasteluvälillä työllisyyden kehitys taiteellisissa ammateissa siis vaihtelee.

Taiteellisista suunnittelijoista on kiinnostavaa panna merkille, että vuosi 2015 oli melkoinen piikki: freelancer-ohjaajilla ja suunnittelijoilla oli huomattava positiivinen lisäys työtehtävien määrässä, mutta vuonna 2016 palattiin nopeasti edeltävien vuosien tasolle. Selittäviä tekijöitä voi etsiä muualta tilastoista, kuten tuotettujen tuotantojen määrien kehityksestä ja esitysten elinkaaresta.

Isojen talojen remontit esitys- ja katsojamäärien laskevan trendin taustalla?

Työllisyyden ohella tilastoista saa monipuolisesti tietoa näyttämötaiteen alan kokonaistuotoksen kehityksestä. Esitysvuonna 2016 puheteattereiden kokonaisesitysmäärä putosi otoksesta riippuen 2,0-2,6 prosenttia. Tämä kehitys jatkaa lievää laskevaa trendiä, joka on ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan. Tanssi lisäsi kokonaisesitysmäärää vuodesta 2015, sirkuksessa oli esitysten määrässä suorastaan huippuvuosi vuonna 2016.

Kokonaiskatsojamäärän muutokseen on viime vuosina vaikuttanut se tosiseikka, että viime vuosina lukuisia suuremman kokoluokan kaupunginteattereita on remontoitu. Kun tilastoissa VOS-teattereiden ja kansallisten laitosten kokonaiskatsojamäärän 5 prosentin vähennyksestä (118249 katsojaa) valtaosa selittyy jo remontissa olleen Helsingin kaupunginteatterin tilapäisellä katsojamenetyksellä (86021 katsojaa), on suhteellisen ilmeistä, että tämä notkahdus kurotaan kiinni, kun maan suurin teatteri pääsee käynnistämään toimintansa täydellä kapasiteetilla uusituissa tiloissa. Huomionarvoista aiempiin vuosiin nähden on, että pienemmän kokoluokan teattereissa on myös paljon positiivisia valopilkkuja (kuten vaikkapa Wasa teaterin tuntuvasti kasvava trendi), jotka eivät kuitenkaan vaikuta alan kokonaismäärän kehitykseen merkittävästi, kun alan kokonaismyynti on edelleen niinkin suuri kuin yli 2 miljoonaa lippua. Suurten näyttämöiden muutokset heiluttavat lukua edelleen rajusti.

Jos nämä tilastopoiminnat herättivät ajatuksia, suosittelen lämpimästi tarkempaa tutustumista Teatterin tiedotuskeskuksen julkaisemaan tilastokirjaan vuodelta 2016.

  • Tommi Saarikivi, toiminnanjohtaja

Tallenna