26.1.2018 Teatterialan uutisia

Esittävän taiteen järjestöt ottivat kantaa VOS-uudistukseen

Tammikuun puolivälissä julkaistu ehdotus esittävien taiteiden ja museoiden rahoituksen uudistamiseksi on herättänyt odotetusti paljon keskustelua. Toteutuessaan monet muutosehdotukset aiheuttaisivat perusteellisia muutoksia VOS-kentällä. Ehdotuksessa esitetään muun muassa, että kaikki valtionrahoitus muutettaisiin määräaikaiseksi ja että tukijärjestelmä avautuisi nykyistä useammille taiteenlajeille.

Työryhmän esitykseen jätettiin yhteensä viisi eriävää mielipidettä, joista neljä koski suoraan esittävään taiteeseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi moni esittävän taiteen järjestö on ottanut kantaa esitykseen kuluneen viikon aikana. Kokosimme yhteen kannanottojen keskeisimmät pointit.

Määräaikaisuuteen siirtyminen ei herätä vastustusta

Esitys muuttaa kaikki valtion tuet määräaikaisiksi. Valtionosuutta myönnettäisiin jatkossa joko kuuden tai kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi harkinnanvarainen tuki uudistuu siten, että yksivuotisten avustusten lisäksi harkinnanvaraisia on mahdollista myöntää myös kolmivuotisina vakiintuneille vapaan kentän toimijoille. Linjaus valtiontuen muuttamisesta määräaikaiseksi ei ole herättänyt vastustusta alan kannanotoissa ja uudistuksen avaama mahdollisuus myöntää vapaan kentän toimijoille kolmivuotista tukea edellisten yksivuotisten päätösten sijasta on nähty kannanotoissa muutoksena parempaan.

Teatteri- ja orkesterilaista esittäviin taiteisiin

Linjaus lain nimen muuttamiseksi laiksi esittävistä taiteista koetaan monissa kannanotoissa positiivisena muutoksena, joka mahdollistaa eri taiteenlajien monipuolisen huomioimisen entistä paremmin. Sirkuksen tiedotuskeskus muun muassa kiittää ryhmää esityksestä nimen muuttamiseksi ja kirjoittaa, että sen kautta tukia jaettaessa voidaan huomioida taidemuotojen yhä jatkuva monimuotoistuminen. Moni kannanotto kiinnittääkin huomiota siihen tosiseikkaan, ettei lain piirissä ole toistaiseksi yhtään sirkustoimijaa.

Lisärahoituksen tarve aliarvioitu

Työryhmä esittää yhteensä kolmen miljoonan euron lisäavustusta tanssin, teatterin, sirkuksen ja musiikin harkinnanvaraisiin toiminta-avustuksiin. Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikiven esitykseen jättämässä eriävässä mielipiteessä vaaditaan, että laskelmissa lisärahoituskohteista tulisi käyttää todellista lisärahoitustarvetta, eikä jonkinlaiseen ”rahoitusrealismiin” perustuvia, todellista tarvetta alhaisempia lukuja. Myös Tanssin tiedotuskeskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Näyttelijäliitto ja Teatterikeskus ottavat kantaa esitetyn lisärahoituksen riittämättömyyteen.

Tanssialan laskelmissa on esitetty, että pelkästään tanssin vapaalle kentälle tarvittaisiin 2,5 –3 miljoonan euron lisärahoitus, jotta sen taso saataisiin samalle tasolle teatteri- ja musiikkialan kanssa. Sirkusalalla vastaavan summan on esitetty olevan noin 1,5 miljoonan euron luokkaa. Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento arvioikin ehdotukseen jättämässään eriävässä mielipiteessä, että toiminta-avustusten todellinen lisärahoitustarve olisi noin 7 miljoonaa euroa.

Siirtyminen yhteiseen yksikköhintaan teattereille epäedullinen

Esityksessä linjataan, että jatkossa esittävän taiteen toimijoille tulisi yksi laskennallinen yksikköhinta aiemman kahden eri yksikköhinnan sijaan. Järjestöjen kannanotoissa tämä nähdään teattereille epäedullisena ratkaisuna.  Teatterijärjestöjen keskusliitto linjaa, että ehdotetussa muodossaan se tarkoittaisi suurta tulonsiirtoa teattereilta muille toimijoille. Näyttelijäliiton kannanotossa kaivataankin selkeitä perusteluja ratkaisulle, jossa VOS-teatterit näyttäytyvät uudistuksen häviäjinä. Myös Tommi Saarikivi kirjoittaa, että ratkaisu mahdollisesta yhteisestä yksikköhinnasta tulisikin tehdä vasta sitten, kun sen kokonaisvaikutukset eri aloihin olisi arvioitu huolella.

Harkinnanvaraisista tuista luopuminen synnyttää huolta pienten VOS-toimijoiden rahoituksesta

Esitys sisältää ehdotuksen harkinnanvaraisten avustusten korvaamisesta painokerroinjärjestelmällä, jolla tuettaisiin kulttuuripoliittisesti tärkeiksi koettuja alueita. Alan kannanotoissa painotetaan, että harkinnanvaraiset avustukset ovat erityisen merkittäviä pienille toimijoille, kuten lastenteatterille ja tanssille. Saarikiven mukaan esitykseen liittyy uhka siitä, että harkinnanvaraisia tukia vastaavat painokertoimet eivät uudessa järjestelmässä riitä alkuunkaan turvaamaan näiden toimijoiden asemaa. Myös Teatterijärjestöjen Keskusliitto, Tanssin tiedotuskeskus ja Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento ovat huolissaan painokestoinjärjestelmän vaikutuksesta pienten toimijoiden tukiin. Tanssin tiedotuskeskus painottaa, että harkinnanvaraiset avustukset ovat muodostaneet jopa 20–32 prosenttia tanssitoimijoiden valtiontuesta.

Teatterijärjestöjen keskusliitto kirjoittaa, että vaikka poliittinen tahtotila järjestelmän luomisen taustalla on ilmeisesti ollut päinvastainen, painokertoimien vaarana on, että ne heikentävät juuri niitä toimijoita, joita kyseisellä uudistuksella on haluttu tukea. Tommi Saarikivi ehdottaakin, että harkinnanvaraisista tuista riippuvaisten kulttuuripalveluiden asema tulisi turvata uudistuksessa vaihtoehtoisin rahoitusinstrumentein silloin, jos painokertoimet eivät ole riittäviä kyseisten palveluiden turvaamiseksi.

Henkilötyövuosiin perustuva laskenta ei huomioi uusia tuotantomalleja

Sirkuksen ja Tanssin tiedotuskeskukset ja esitykseen eriävän mielipiteensä jättänyt Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio moittivat esitystä sitoutumisesta henkilötyövuosiperusteiseen laskentamalliin, jossa tuki määräytyy palkattujen työntekijöiden määrän mukaan. Heidän kannanotoissaan kiinnitetään huomiota siihen, ettei tällainen malli ota huomioon uusia tuotantomalleja. Niitä edustavat esimerkiksi Tanssin talo ja Cirko Uuden Sirkuksen Keskus, joiden toiminta perustuu vierailuihin ja yhteistuotantoihin oman sisällöntuotannon sijasta. Eriävässä mielipiteessään myös Saarikivi moittii esitystä siitä, että se ei käsittele mahdollisuutta kyseisten kaltaisten toimijoiden erityispiirteet huomiointiin htv-perusteisuudesta poikkeavin rahoitusratkaisun. Henkilötyövuosiin sidottua mallia moititaan myös siitä, että se kiinnittää ensisijaisesti huomiota toimijoiden kokoon, eikä niinkään niiden toiminnan laatuun tai vaikuttavuuteen.

Tampereen Työväen Teatterin tukiin ehdotettu leikkaus herättää vastustusta

Esitys sisältää ehdotuksen Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämöaseman purkamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin kahden miljoonan euron eli noin 20 prosentin leikkausta teatterin budjettiin. Kaikissa teatterialan järjestöjen kannanotoissa Tampereen Työväen Teatterin tukiin ehdotettuja leikkauksia pidetään kohtuuttomina ja aihe on herättänyt paljon keskustelua myös mediassa.

Keskusliitto kysyy, onko todella tarkoitus, että Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina, sillä TTT:n leikkaukset ovat ainoa esityksessä selkeästi eritelty leikkauskohde. Näyttelijäliiton mukaan on ilmiselvää, että leikkaus johtaisi irtisanomisiin ja lisäisi näin työttömyyttä. Eriävän mielipiteen esitykseen jättänyt Työväenmuseo Werstaan toiminnanjohtaja Kalle Kallio ja Tommi Saarikivi pitävät esitystä myös aluepoliittisesti kyseenalaisena. Saarikivi esittää, että TTT:n rahoituskysymyksen ratkaisemiseksi tulisi etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla turvattaisiin teatterin mahdollisuus toteuttaa kulttuuritehtäväänsä ja jatkaa laaja-alaista yhteistyötään muiden alueen toimijoiden kanssa.

Vaikutukset epäselviä

Näyttelijäliitto moittii uudistusesitystä siitä, ettei esitysten vaikutusta avata, eikä niitä ole mahdollista arvioida uudistuksesta nykyisellään annetuilla tiedoilla. Myös Teatterijärjestöjen keskusliitto huomauttaa, ettei esityksestä käy ilmi, toteutuvatko esityksen kulttuuripoliittiset tavoitteet siinä esitettyjen toimenpiteiden kautta. Ongelma koskee niin painokertoimien vaikutuksia, alueellisia vaikutuksia kuin sen arviointia, keitä uudistus hyödyttäisi ja keiden asema heikkenisi sen johdosta. Myös Saarikivi ehdottaa eriävässä mielipiteessään, että esityksessä olisi avattava nykyistä selkeämmin esille tehtyjen esitysten kokonaisvaikutuksia ja tuotava esille myös vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi työryhmän esitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja uudistettu laki astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2020. Suomen Teatterit ry:ssä me seuraamme prosessia tarkasti ja avaamme kevään mittaan tarkemmin ehdotuksen sisältöjä ja sen pohjalta syntyviä keskusteluja.

Iida Turpeinen
Tiedottaja
Suomen Teatterit ry

Lue lisää:

Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen (pdf)

Alan reaktioita uudistukseen:

Teatterijärjestöjen keskusliitto: Ilman lisärahoitusta esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen jää torsoksi

Näyttelijäliitto: Näyttelijäliitto pettynyt teattereiden rahoitusuudistukseen

Tanssin tiedotuskeskus: Esittävien taiteden valtionrahoitus uudistetaan – tanssin rahoituksen epävarmuus jatkuu

Sirkuksen tiedotuskeskus: Sirkuksen tiedotuskeskus on huolissaan uudesta esittävien taiteiden rahoituslakiehdotuksesta

Teme: Ilman lisärahoitusta esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoitus uudistaminen jää torsoksi

Tommi Saarikivi: Eriävä mielipide esittävien taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamiseen