16.2.2018 Teatterialan uutisia

Kulttuurin merkitys kunnissa kasvaa

Juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään kulttuurin asemaa kunnissa. Kuntien kulttuuritoimintalakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja vuonna 2020 vastuu sote-palveluista siirtyy maakunnille. Tällöin sivistystoiminnasta tulee kuntien keskeinen tehtävä: tulevaisuudessa jopa 60–70 % kuntien kustannuksista saattaa kohdistua opetukseen ja kulttuuriin.

Kuntien kulttuuritoimi tutkimuksen valossa

Suomen Kuntaliitto ja Kulttuuripoliittisen tutkimuskeskus Cupore julkaisivat tammikuussa 2018 raportin kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteesta ja kustannuksista 24 kunnassa. Raportti on järjestyksessä neljäs ja kohdentuu vuoteen 2016. Tutkimuksen 24 kaupunkia edustavat 55 prosenttia Suomen asukkaista ja niissä toimii peräti 69 prosenttia kaikista VOS-laitoksista.

Kulttuuritoiminnasta tuotti tutkituille kunnille tuloja yhteensä 65,2 miljoonan euron edestä. Taide- ja kulttuurilaitosten osuus tästä summasta oli lähes puolet (45 %). Kulttuuritoiminnan osuus kuntien kokonaismenoista on suhteellisen pieni, noin 1,7–4,4 % ja suurin yksittäinen kuluerä ovat henkilöstömenot. Vuokramenot ovat kuitenkin kasvussa, mikä kertoo siitä, että kunnissa on viime vuosina investoitu kulttuuritiloihin.

Kulttuurin rahoitus ja sen painopistealueet pysyivät kaupungeissa melko ennallaan vuoteen 2013 verrattuna. Suurin osa kaupunkien kulttuurikustannuksista kohdistuu kirjastoille sekä taide- ja kulttuurilaitoksille. Kuntien välillä on kuitenkin isoja eroja. Eniten taide- ja kulttuurilaitoksiinsa satsasi Vaasa (145,6 €/hlö) ja vähiten Vantaa (13,7 €/hlö). Rahoitus on laskenut pienissä ja isoissa kaupungeissa ja pysynyt melko samana keskisuurissa. Suurissa kaupungeissa kulttuurin kustannukset ovat euromääräisesti tarkasteltuina nousseet, mutta suhteutettuna asukaslukuun laskeneet. Tämä johtuu aktiivisesta muuttoliikkeestä: kulttuurin rahoitus ei ole kehittynyt samassa suhteessa asukasluvun kanssa.

Kulttuuritoiminnan merkitys esille myös muuten kuin kustannusten kautta?

Kustannusten tarkastelu tarjoaa pohjan kulttuuritoiminnan päätöksenteon pohjaksi. Pelkästään tältä pohjalta kulttuurin arvoa tai laatua on kuitenkin vaikea tai mahdoton arvioida. Kuten Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee toteaa, pelkästään lukuja tarkasteltaessa ei voida tuoda esille kulttuuritoiminnan vaikutuksia ja sisältöjä, vaan niiden tunnistaminen vaatii laajempaa näkökulmaa. Tämän ongelman tunnistaa varmasti jokainen näiden kysymysten kanssa paininut.

Lisäksi kuntakenttä on varsin monimuotoinen, mikä tekee toiminnan kuvaamisesta ja vertailusta vaikeaa. Tulevaisuudessa kunnat kuitenkin ovat entistä keskeisempi toimija kulttuurin edistämisessä ja sen saavutettavuuden takaamisessa. Selkee toteaakin, että sen sijaan, että puhutaan kulttuurin kustannuksista, olisi hyvä alkaa puhua panostuksista ja investoinneista, sillä sitä kulttuurin rahoittaminen pohjimmiltaan on.

Helsingin kaupungin Tietokeskuksen johtajan Timo Cantellin mukaan meillä ei vielä ole tarjota päättäjille kovinkaan paljoa taloudellista dataa kulttuurin vaikutuksista. Cantell antaa esimerkiksi Torontossa tehdyn tutkimuksen, jossa laskettiin, että kirjastokortti tuottaa kullekin omistajalleen vuosittain hyötyä noin 500 Kanadan dollarin edestä. Cantellin mukaan meidän pitäisi lisäksi pyrkiä ottamaan tehokkaammin huomioon myös se, miten yksittäisten kaupunkien ja kuntien kulttuuripalvelut hyödyttävät niiden itsensä lisäksi myös naapurikuntia.

Rovaniemen kaupungin palvelualuepäällikkö Merja Tervo toivookin kulttuuritoimijoiden olevan siellä, missä tehdään poliittisia linjauksia, myös osana kunnan strategiatyötä. Rovaniemellä kulttuuritoimijoiden mukanaolo suunnittelussa näkyy mm. kaupungin strategiassa, jonka mukaan Rovaniemi on ”arktinen pääkaupunki, houkutteleva kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakaupunki”. Jyväskylässä puolestaan on pohdittu, mikä rooli kaupungilla voisi olla yhteistyökanavien avaajana kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Juväskylässä myös teatteria kehitetään yhdessä kaupungin kanssa asukkaille avoimeksi tilaksi myös näytösten ulkopuolella.

Tapaus Espoo: osallisuutta ja yhdessä tekemistä yli sektorirajojen

Myös Espoossa pohditaan pitkäjänteisesti kulttuurin asemaa ja merkitystä kaupungille. Kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mukaan Espoo ei halua vain jakaa kulttuuritoimijoille avustuksia, vaan kaupunki ja kulttuuritoimijat tekevät syvempää yhteistyötä. Espoossa kulttuuritoimijat tapaavat kunnan edustajia kahdesti vuodessa ja keskustelevat ajankohtaisista kysymyksistä. Tommilan mukaan näin syntyy yhdessä tekemisen tunne ja keskusteleva toimintakulttuuri, mikä tukee yhteistä ymmärrystä siitä, miten eri kulttuuritoimijat osaltaan ovat mukana kertomassa Espoon tarinaa. Kun maailma muuttuu, kaupungin täytyy muuttua. Espoossa on muun muassa pohdittu, miten kulttuurin avulla voidaan reagoida megatrendeihin, kuten väestönmuutokseen tai digitalisaatioon.

Tommilan mukaan Espoossa kulttuuri edistää sosiaalisesti kestävän kaupungin luomista ja rohkaisee yllätyksellisyyteen ja riskinottoon. Asukkaiden osallistaminen ja aktivointi on heille tärkeää: ”Kun kuntalainen soittaa meille ja tarjoaa hyvän idean, Espoo haluaa olla mahdollistamassa tätä”, Tommila toteaa.

Kulttuuritoimijoiden toivotaan osaltaan myös reagoivan asukkaiden aktiivisuuteen ja olevan mukana kaupungin elävöittämisessä yhdessä espoolaisten kanssa. Konkreettinen esimerkki on kaupungin uusi palvelutori, jossa peruspalvelut on keskitetty samaan paikkaan ja ne ovat auki yhtä pitkään. Yhteisenä odotustilana toimii kirjasto, joka tekee paljon muutakin yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Se muun muassa antaa tilojaan kuntalaisten käyttöön ja siellä järjestetään jopa 400 tapahtumaa vuodessa. Kuntalaiset tuntevat osallisuutta kirjastoaan kohtaan, koska tuottavat itse osan sen palveluista.

Kirjaston esimerkistä innostuneena Espoossa suunnitellaan myös museoista uudella tavalla ihmisten olohuoneita. Taiteen läsnäolo ihmisten arjessa on tärkeää. Miten myös teatterit voisivat vastata mahdollisimman monipuolisesti tähän haasteeseen?

Hanna-Reetta Schreck & Iida Turpeinen
Suomen Teatterit ry

Lisätietoa aiheesta

Linkki tutkimukseen: Kuntien kulttuuritoimi lukujen valossa IV 2016

Kuntaliiton kulttuuritoimintaa koskevan indikaattorityön sivut

Kirjoitus perustuu yllä mainittuun tutkimukseen ja Kuntatalolla järjestettyyn Kulttuuri kunnissa -päivässä käytyihin keskusteluihin.