14.2.2018 Teatterialan uutisia

Toiveissa vahvaa verkostoitumista – haastattelussa Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen

Cirko – Uuden sirkuksen keskus ry valittiin joulukuussa Suomen Teatterit ry:n jäseneksi ensimmäisenä sirkusalan toimijana. Haastattelimme toiminnanjohtaja Riku Lievosta ja kysyimme Cirkon ja nykysirkuskentän kuulumisia.

Lämpimästi tervetuloa STEFI:n jäseneksi Cirko – Uuden sirkuksen keskus ja toiminnanjohtaja Riku Lievonen! Kerro lyhyesti itsestäsi ja Cirkosta.

Kiitos, STEFIn jäsenyys on meille merkittävä uusi yhteistyön ja -toiminnan kanava. Odotan innolla tulevaa. Cirko on Helsingin Suvilahdessa sijaitseva nykysirkuksen esitys- ja tuotantotalo. Vuonna 2011 ovensa avannut Cirko-keskus pitää sisällään kaksi esityssalia, residenssi- ja toimistotiloineen, yhteensä n. 1600 m2. Cirkon perustoiminta koostuu ympärivuotisesta esitystoiminnasta pääkaupunkiseudulla, joka jakautuu kausiohjelmaan, festivaaleihin ja vierailuesityksiin. Esitysohjelmisto koostuu vuositasolla noin 20 tuotannosta ja viidestä vierailuesityksestä. Perustoiminnan toinen tukijalka on residenssiohjelma,

joka mahdollistaa ammattimaiset työolosuhteet taiteelliseen työhön nykysirkusryhmille. Residenssiohjelman kautta Cirkossa työskentelee vuosittain noin 15 ryhmää.

Olen aloittanut Cirkon toiminnanjohtajana tammikuussa 2016. Sitä edeltävät viisi vuotta toimin Helsingin juhlaviikkojen esittävän ja kaupunkitaiteen tuottajana. Löysin tieni nykysirkuksen pariin ja ensimmäistä kertaa Cirkoon (tuottajaksi) 2007, ollessani tuolloin töissä Kiasma-teatterissa. Kiasma oli yksi keskeisistä taloista, joka tuohon aikaan esitti nykysirkusta. Olen toiminut reilut kymmenen vuotta nykysirkuksen parissa.

Miksi Cirko päätyi hakemaan STEFI:n jäsenyyttä?

Cirko haki jäsenyyttä vahvistaakseen asemaansa osana vakiintunutta suomalaista esittävän taiteen kenttää. Koemme tärkeäksi yhteistoiminnan ja verkostoitumisen kansallisella tasolla muiden esitys- ja tuotantotalojen kanssa. Esittävän taiteen kenttä laajenee ja samalla sisältö sekä tekijät lähenevät toisiaan. Uskon, että tulevaisuudessa on entistä vaikeampi määrittää esittävän taiteen muotoja: mikä on teatteria, tanssia tai sirkusta. Tämän ajatuksen myötä on luontevaa, että me toimijat yhdessä olemme osa yhteistä kenttää ja keskusjärjestöä.

Minkälaisena näet suomalaisen nykysirkuksen ja sen rahoituksen nykytilan?

Sirkuksen rahoitustilanne on vaikea. Suomessa on tällä hetkellä noin 250 sirkusammattilaista, ryhmiä tai ryhmämuotoisia toimijoita nelisenkymmentä, joista 12 toimijaa TAIKEn harkinnanvaraisten toiminta-avustusten piirissä, mukaan lukien Cirko. Ryhmien toiminta-avustukset ovat liian pieniä. On selvää, ettei 10 000 – 20 000 euron toiminta-avustuksella kykene kehittämään ryhmää pitkäjänteisesti. Rahoituksen raami on ratkeamaisillaan. Paine saada mukaan uusia toimijoita kasvaa, mutta raami ei reagoi muutokseen. Käytännössä uusien ryhmien mukaan saamista on rahoitettu leikkaamalla vanhemmilta toimijoilta. Myös Cirkon toiminta-avustus tulee tällä hetkellä samalta momentilta kuin ryhmien toiminta-avustukset. Yksikään sirkustoimija ei ole nykyisen VOS-lain piirissä. Rahoituksen positiivisena puolena voi sanoa, monilla sirkustoimijoilla on vahva omarahoitusosuus, Cirkollakin 43 %.

Miten näet Cirkon suhteen muihin VOS-toimijoihin?

Tehtävämme osalta olemme kuin mikä tahansa muukin näyttämö VOS-toimijoiden joukossa, paitsi että nykyinen valtion tuki tulee TAIKEn harkinnanvaraisten toiminta-avustusten kautta. Verkostomaisena tuotantoalustana eroamme monista muista pienellä htv-osuudella (n. 6 htv vuonna 2017). Cirkolla ei ole omaa taiteellista ensemblea, vaan henkilökunta koostuu tekniikan, tuotannon, viestinnän ja hallinnon henkilöstöstä. Ohjelma rakentuu tuotantokohtaisesti, lisähenkilökuntaa kiinnitetään aina tuotannon tarpeen mukaan. Cirkon toimintamalli on pitkälti samanlainen tulevan Tanssin talon kanssa.

Mitä odotatte jäsenyydeltä?

Odotan vahvempaa verkostoitumista kansallisella tasolla muiden jäsenorganisaatioiden kanssa. Uskon yhdessä tekemisen ja vaikuttamisen voimaan. Cirkon näkökulmasta yksittäisen toimijan ääni vahvistuu osana isompaa joukkoa.

Miten haluaisitte vaikuttaa STEFI:n toimintaan?

Olemalla aktiivinen toimija, tuoden nykysirkuksen äänen osaksi laajempaa esittävän taiteen keskustelua. Sirkuksen ja tanssin haasteet ovat pitkälti samankaltaisia. Toivon yhdessä asioiden eteenpäin viemistä ja sen myötä parempia toimintaedellytyksiä meille kaikille esittävän taiteen parissa työtä tekeville.

STEFI:n strategiassa painotetaan koko esittävän taiteen kentän kehittämistä. Olisiko STEFI mielestäsi hyvä katto-organisaatio myös muille sirkustoimijoille?

Tässä ajassa nykysirkus on mielestäni täysin validi, siinä missä muutkin esittävän taiteen muodot. Ensisijaisesti jäsenyyden mielekkyyden kullekin toimijalle määrittää organisaation toimintamalli ja -tehtävä sekä tavoitteet, ei niinkään sisällön kategorisointi.

Mikä on ollut mieleenpainuvin teatteri- tanssi- tai sirkuselämyksesi?

Riku Lievonen. Kuva: Petri Anttila

Lähtemättömän jäljen ovat jättäneet muun muassa Christof Schlingensiefin Via Intolleranza II, yhtä vimmalla tehtyä yhteiskunnallista vyörytystä en ole toista kertaa nähnyt. Yksi hienoimmista ja teknisesti upeasti toteutettu on elokuvaohjaaja Jaco Van Dormaelin ja koreografi Michèle Anne De Meyn Kiss & Cry (Charleroi Danses). Sirkuspuolella Phia Ménardin teokset ovat yksi syy sydämen menettämiselle alalle. Kotimaisista tekijöistä Kristian Smeds ei koskaan ole jättänyt kylmäksi. WHS -ryhmän Kalle Nio on yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista taiteilijoistamme, jos minulta kysytään.

Rikua haastatteli tiedottajamme Iida Turpeinen.