31.1.2019 Lausunnot ja kannanotot

Suomen Teatterit ry:n kannanotto Kotkan kaupunginteatterin rahoituksen leikkausesitykseen

Kotkassa tehty esitys leikata kaupunginteatterin tukea 150 000 euroa vuodessa vuosille 2019-2022 on herättänyt laajasti keskustelua teatterikentällä. Esityksen taustalla saattaa olla oletus rahoitusasemaltaan vahvasta valtionosuusinstituutiosta, jonka tukitasossa on leikkaamisen varaa. Tai virheellinen käsitys, että VOS-rahoitteinen kulttuuripalvelu on kaupungille kulu, josta leikkaaminen tuottaa pääasiassa välittömiä säästöjä. Tosiasia kuitenkin on, että kaupunginrahoituksen leikkaaminen vaikuttaa suoraan teatterin kahteen keskeiseen tulonlähteeseen: esitystoimintaan kohdistuvat säästöt heikentävät teatterin mahdollisuuksia kerätä lipputuloja ja henkilöstökuluihin kohdistuvat säästöt vaikuttavat negatiivisesti teatterille maksettavaan laskennalliseen valtionosuuteen.

Keskustelun taustaksi on hyvä muistuttaa, että koko 2010-luvun ajan VOS-rahoitteisen näyttämötaiteen kentän valtion tuet ovat vähentyneet, mutta alan palkka- ja tilakustannukset kasvavat yhteiskunnan yleisen kustannuskehityksen mukana. Tämä kehitys koskee myös Kotkan Kaupunginteatteria, joka on valtionosuusteatteri.

Vuosina 2011-2019 VOS-näyttämötaiteen henkilötyövuoden hinta on laskenut yli 6 prosenttia. Samalla aikavälillä kunta-alan palkkakehitystä seuraavat palkkakustannukset ovat kehittyneet ammattiryhmistä riippuen +10-15 %. Kaupungin päättäjät ovat varmasti tietoisia siitä, että myös Kotkan kaupungin tuki kaupunginteatterille on jäänyt toteutuneesta indeksikehityksestä tuntuvasti jälkeen. Teatterin yhteenlaskettu vuokra-avustus ja toiminta-avustus olivat vuonna 2018 lähes täsmälleen samalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Nämä teatterin talouden tosiseikat huomioiden esitys rajuista lisäleikkauksista ei vastaa lainkaan vallitsevaa todellisuutta. Siksi niitä ei missään nimessä tulisi toteuttaa.

2010-luvulla julkisten tukien indekseistä jatkuvasti jälkeen jäävästä kehityksestä johtuen alan reaalipalkat ovat kehittyneet huonosti tai jopa negatiivisesti, ja alan työllisyys on kehittynyt erittäin heikosti VOS-kentässä. Teatterialan tilastoista käy ilmi, että esimerkiksi näyttelijöiden työllisyys kehittyi historiallisen huonosti vuosina 2013-2016, kun sekä vakituiset että tilapäiset työt ammattiteattereissa vähenivät rajusti. Tällaisessa tilanteessa Kotkan kaupunginteatterin kaltaisen keskeisen toimijan rahoitusta pitäisi pyrkiä pikemminkin vahvistamaan kuin kohdistaa siihen enää uusia leikkauksia.

Valtionosuusjärjestelmän perustamisen keskeisiä argumentteja on ollut saattaa edes osa ammattimaisesta näyttämötaiteesta sellaisen vakituisen rahoitustason piiriin, joka antaa mahdollisuuden maksaa ammattitaiteilijoille työehtosopimuksen mukainen, joskin silti suhteellisen alhainen palkka. Osana kokonaisuutta keskeinen lähtökohta on ollut valtion rahoituksen ohella kaupungin tuki alueellaan toimivalle teatterille. Siksi valtionosuuden kehitys on myös laskennallisesti kytketty teatterin kokonaistulojen ja kustannusten kehitykseen.

Kaupunginteatteri on Kotkalle paljon muutakin kuin kuluerä kaupungin budjetissa. Se on keskeinen kulttuuripalvelu, hyvinvoinnin ja elämysten tuottaja kaupungin ja sen lähialueiden asukkaille. Kaikessa teatterin talouteen liittyvässä keskustelussa on aina syytä painottaa, että teatterin toiminnalla on tutkitusti huomattava aluetaloudellinen merkitys ja positiivinen vaikutus matkailu-, ravintola-, majoitus- ym palvelualojen toimintaan ja talouteen. Toivomme, että kaikki edellä esitetyt argumentit otetaan riittävällä vakavuudella huomioon keskustelussa Kotkan kaupunginteatterin rahoituksesta vuosille 2020-2022.

Suomen Teatterit ry:n puolesta torstaina 24. tammikuuta 2019

Maija Perho
Sosiaalineuvos
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen Teatterit ry

Tommi Saarikivi
Varatuomari
Toiminnanjohtaja
Suomen Teatterit ry