17.1.2019 Blogi

Vaalivuonna on paljon pelissä

Silläkin uhalla, että jo kauan ennen itse äänestysajankohtaa aloitettu vaalikeskustelu pursuaa kaikkien korvista, katson aiheelliseksi käyttää kevään mittaan muutaman puheenvuoron aiheesta hallituskausi 2019–2023, ja siitä, mitkä ovat ammattiteatterikentän ja laajemminkin kulttuurin näkökulmasta suurimpia kysymyksiä, joita kyseisen hallituskauden aikana joudutaan ratkomaan.

Osa näistä kysymyksistä on sen luonteisia, että ne on ratkaistava tavalla tai toisella, ja tavoitteena tulee tietenkin olla, että ratkaisut tehdään kulttuurialan kehityksen kannalta hyvällä ja kestävällä tavalla.

Veikkausvoittovarojen kohtalo

Keskustelu Veikkauksen pelihaittojen ehkäisytoimenpiteistä, niiden tehostamisesta lakimuutoksin ja näistä muutoksista mahdollisesti aiheutuvista negatiivisista vaikutuksista veikkausvoittovarojen kehitykseen on käynyt vilkkaana jo ennen vaaleja. Eri arvioiden mukaan nopeasti sisään ajettu ja voimakkaasti Veikkauksen peleihin vaikuttava lakimuutos voisi tarkoittaa kymmenien tai jopa yli sadan miljoonan euron menetyksiä veikkausvoittovarojen tuottokertymään. Kulttuurialan näkökulmasta keskeinen kysymys on, pyritäänkö vaikutusta veikkausvoittovaroilla tuettuihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin kompensoimaan arpajaisveroa laskemalla? Vai etsitäänkö perinteisesti suurelta osin tai jopa kokonaan Veikkauksen tuella toimiville kulttuuritoimijoille rahoitusta jatkossa muualta valtion budjetista? Nämä ovat valtavia kulttuurin rahoitukseen vaikuttavia linjauskysymyksiä, jotka on ratkaistava seuraavan hallituskauden aikana.

Kansallisteatterin remontti ja Tanssin talo

Seuraavalla hallituskaudella esittävän taiteen kentällä tullaan toteuttamaan toivottavasti maaliinsa etenevän rahoitusjärjestelmäuudistuksen lisäksi kaksi muuta kauaskantoista toimenpidettä: Kansallisteatterin suunnitteluvaiheessa olevan remontin tarkoitus on toteutua seuraavan hallituskauden aikana, ja Tanssin talo aloittaa toimintansa todennäköisesti hallituskauden puolivälissä. Molemmat ovat esittävän taiteen kentässä tärkeitä ja mittavia hankkeita, ja siksi selkeä kanta niiden toteuttamiseen ja resursointiin on tarpeellinen kulttuuripoliittinen linjanveto tulevalta hallitukselta.

Kulttuurin yleisen rahoitustason korjaaminen

Erityisesti toivoisin kulttuuritalouspolitiikan suunnittelijoilta selkeää linjausta koskien nyt alkavaa hallituskautta: koko 2010-luvun jatkunut kulttuuritalouden leikkaaminen ja jatkuva indekseistä jälkeen jääminen on tullut kulttuuripolitiikan rahoitustrendinä tiensä päähän. Esittävän taiteen ala ei pysty toteuttamaan tehtäväänsä loputtomiin resursseilla, jotka ovat jääneet rajusti jälkeen yhteiskunnan yleisestä palkkakehityksestä ja kiinteistöjen ja materiaalien hintakehityksestä.

Siksi tarvitaan poliittista tahtoa ja kulttuurimyönteisiä poliitikkoja, jotka ovat valmiita korjaamaan kulttuurin valtionosuusalojen rahoitustasoa kestävämpään suuntaan, kuten vuosien 2008–2010 indeksikorjausohjelman aikaan tehtiin. Tämä alamme rahoituksen kustannuskehitystä vastaavalle tasolle korjannut ohjelma pelasti lukuisat vakiintuneet taiteen ja kulttuurin kentän toimijat rajulta kriisiltä tilanteessa, jossa palkkakustannuskehitys koko yhteiskunnassa oli huomattavan voimakasta, samalla kun julkinen talous syöksyi pitkään taantumaan, joka johti pian kymmenen vuotta kestäneeseen valtion ja kuntien tukien leikkaus- ja indeksijäädytyspolitiikkaan.

Päättäjien täytyy taas tehdä päätös, että kulttuuri on tärkeää, ja varattava sen tekemiseen riittävät resurssit. Näissäkin vaaleissa kannattaa pyrkiä tunnistamaan sellaisia poliitikkoja, jotka ovat valmiita tällaiseen tavoitteeseen sitoutumaan.

Tommi Saarikivi
Toiminnanjohtaja

 

Tutustu myös hallitusohjelmatavoitteisiimme tuleviin vaaleihin liittyen:

Museoiden, orkestereiden, teattereiden ja festivaalien hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Tanssin hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Kuva: Cirko – Uuden sirkuksen keskus, Kaapo Kamu.