1.2.2019 Lausunnot ja kannanotot
Tanssin hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023
Lataa tavoitteet PDF-versiona:
Tanssin hallitusohjelmatavoiteet 2019–2023
Kulttuurin rahoitusta on lisättävä ja tanssin asemaa vahvistettava
Hallitusohjelmaan 2019–2023 on kirjattava sekä yleinen tavoite lähteä johdonmukaisesti kehittämään kulttuurin rahoitustasoa vähintään kohti yhtä prosenttia valtion budjetista että yksilöitävä tarkemmin kohteet, joihin lisärahoitus seuraavalla hallituskaudella kohdistetaan. Työllisyys-, hyvinvointi- ja ilmastopoliittisesti kannatettava olisi tarvittavien budjettiresurssien siirto teollisuuden yritystuista luovaan talouteen, jonka rahoitus on nykytilanteessa aivan liikaa veikkausvoittovarojen varassa.
Tanssin kentän kehitys ja monimuotoisuus on turvattava toteuttamalla esittävän taiteen rahoitusuudistus kokonaisuudessaan ja lisäämällä tuntuvasti tanssin harkinnanvaraista rahoitusta. Vuonna 2021 toimintansa aloittavan Tanssin talon rahoitus on ratkaistava kestävällä tavalla. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa ja toimeentuloa on parannettava.
Tavoitteiden toteuttamiseksi nostetaan taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista nykyisestä noin 0,8 prosentista yhteen prosenttiin lisäämällä budjettirahoitusta taiteelle. Jaetaan veikkausvoittovaroista edelleen nykyisen jakosuhdelain mukainen osuus taiteelle ja kulttuurille. Turvataan Veikkauksen asema kotimaisessa pelimarkkinassa, ja toteutetaan mahdolliset tiukennukset pelihaittojen ehkäisyyn harkitusti.
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia ja eri alueiden vetovoimaa merkittävästi lisäävä potentiaali edellyttää tuntuvia investointeja.
Tanssin hallitusohjelmatavoitteet
1. Esittävän taiteen rahoitusuudistus on valmisteltava loppuun, ja siihen on varattava riittävät resurssit
Esittävän taiteen rahoitusuudistusta on vietävä eteenpäin VOS-uudistustyöryhmän esityksen ja siitä saatujen palautteiden pohjalta ottaen huomioon kevään 2018 lausuntokierroksella esiintuodut tärkeät kehittämisehdotukset. Uudistusta toteutettaessa on valtiontalouden suunnitelmassa varattava riittävät resurssit niin valtionosuusjärjestelmän puitteissa kuin sen ulkopuolellakin rahoitetulle toiminnalle. Jatkovalmistelussa on huomioitava erityisesti harkinnanvaraisten tukien merkitys tanssin kentälle.
Valtionosuuksiin vuodesta 2012 kohdistetut leikkaukset ovat kasvattaneet Teatteri- ja orkesterilain kautta tuetun näyttämötaiteen rahoitusvajeen yli 10,5 miljoonaan euroon, ja vaje kasvaa entisestään vuoden 2019 yli 2,6 prosentin lisäleikkauksen myötä. Tämä kurjistaa kentän toimintakykyä ja vähentää suoraan VOS-toimijoiden kykyä tukea työllistää freelancereita. Tanssin pieniin toimijoihin vaikutus on tuntuva ja välitön.
2. Tanssin talon rahoitus on ratkaistava kestävällä tavalla
Vuonna 2021 Helsingissä toimintansa aloittavan Tanssin talon riittävä ja sen toimintamalliin soveltuva rahoitus on turvattava kansallisella tai muulla erillisellä ei-henkilötyövuosiperusteisella rahoitusasemalla, joka soveltuu sen toimintamalliin tuotantoalusta-tyyppisenä taidelaitoksena. Tanssin talon rahoitusta ei tule toteuttaa muiden tanssitoimijoiden rahoitusta vähentämällä.
3. Turvataan tanssin kentän kehitys ja monimuotoisuus lisäämällä tuntuvasti harkinnanvaraista rahoitusta
Harkinnanvaraista rahoitusta tulee lisätä alan monimuotoisuuden turvaamiseksi. Erityisen tärkeää harkinnanvarainen rahoitus on tanssille kokonaisuutena, niin vapaalle kentälle kuin VOS-toimijoillekin. Harkinnanvaraisella tuella VOS-tanssiteatterit ja -tuotantokeskukset tuottavat tanssiteoksia, toteuttavat kiertueita ja esitysvaihtoja, sekä lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa.
Tanssin ja sirkuksen vapaan kentän lisärahoitustarve on 10 miljoonaa euroa, josta vain pieni osa toteutuu nyt koko vapaan kentän uudistamiseen suunnatun 3 miljoonan lisärahoituksen kautta.
4. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa ja toimeentuloa on parannettava
Taiteilijoiden sosiaaliturvaa on kehitettävä, työllistymistä edistettävä ja työmarkkina-asemaa selkiytettävä. Tarkempia esityksiä aiheesta löytyy OKM:n työryhmäraportista 2017:18. Taiteilijoiden toimeentuloa on parannettava tutkimalla ja kokeilemalla Allianssi- ja taiteilijapalkkajärjestelmiä. Molempia järjestelmiä valmistellaan, ja niiden kokeilemista varten on varattava seuraavalla hallituskaudella tarvittavat resurssit.
5. Veikkausvoittovarojen asema taiteen ja kulttuurin rahoituksessa on turvattava
Lakisääteisten taide- ja kulttuuripalvelujen rahoittaminen yhä enenevästi veikkausvoittotuotoista on huolestuttavaa. Lähivuosille kaavailtu arpajaislain uudistaminen luo epävarmuutta tulevaisuuteen. Veikkausvoittotuottojen jatkuvan kasvun varaan laskeminen on lyhytnäköistä ja vaarantaa taiteen- ja kulttuurin tulevaisuuden rahoituksen. Vähintään lakisääteisten kulttuuripalvelujen rahoitus pitää toteuttaa valtion budjettivaroista niin, että veikkausvoittovaroista rahoitettu harkinnanvarainen kulttuurin ja taiteen tuki turvataan.
Suomen teatterit ry:n tanssin ja sirkuksen jäsenorganisaatiot
Aurinkobaletti (Turku) | Cirko Uuden sirkuksen keskus | Helsinki Dance Company | JoJo – Oulun tanssin keskus | Tanssiteatteri Eri (Turku) | Tanssiteatteri Glims & Gloms (Espoo) | Läntinen tanssin aluekeskus | Tanssiteatteri Minimi (Kuopio) | Tanssiteatteri MD (Tampere) | Tanssiteatteri Raatikko (Vantaa) | Tanssiteatteri Rimpparemmi (Rovaniemi) | Tero Saarinen Company (Helsinki) | Zodiak Uuden tanssin keskus (Helsinki)
Lisätietoja:
Anniina Kumpuniemi | Toiminnanjohtaja, Tanssiteatteri MD, Suomen Teatterit ry:n tanssitoimijoiden neuvottelukunnan puheenjohtaja p. 050 551 3846 | anniina.kumpuniemi@tanssiteatterimd.fi
Tommi Saarikivi | Toiminnanjohtaja, Suomen Teatterit ry p. 040 1531415 | tommi.saarikivi@suomenteatterit.fi