18.8.2020 Blogi
Tommi Saarikiven blogi: Esitysvuosi 2020-2021 ja kuinka siitä selvitään
Kotimaisten teattereiden syyskausi on käynnistynyt epävarmoissa ja odottavissa tunnelmissa, eikä kristallipalloa tai varmoja ratkaisujen avaimia ole tällä hetkellä kenelläkään. Lukuisista epävarmuustekijöistä huolimatta on kuitenkin syytä muistaa, että koronapandemiakin on luonteeltaan tilapäinen kriisi, joka tulee päättymään joskus, kirjoittaa Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi.
Esitysvuosi 2020-2021 ja kuinka siitä selvitään
Jonkinlaisena historiallisena sivuhuomautuksena on pakko todeta, että vuosi 2019 oli itse asiassa ammattiteatterikentässä monella tapaa aika hyvä vuosi. Aina kun Teatterin tiedotuskeskus Tinfon teatteritilastot ilmestyvät, tarkistan ensimmäisenä kirjan alkusivuilta löytyvän sivun, jolla esitellään teatterialan taiteellisten ammattien työllistävyystilastot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Seuraan sitä siksi, että ajattelen, että se kertoo kohtuullisen hyvin siitä, kuinka alalla menee. Työvoimakustannukset muodostavat valtaosan alan tuotantokustannuksista, ja teoksia ei voi tehdä ilman niiden tekijöitä. Kiinteistä kustannuksista on vaikea säästää, ja teokset täytyy valmistaa ja myydä, joten tämä taulukko näyttää sangen armotta sen, onko alamme kokonaisuudessaan pakko säästää, vai pystymmekö me satsaamaan tuotantoihin niin, ettemme karsi ensi-iltoja tai säästä lavalla esiintyvistä taiteilijoista. 2019 oli alalla näiden lukujen valossa hyvä vuosi.
Sitäkin karummalta tuntuu arvuutella vuoden 2020 pandemian keskeltä kuinka kauan tämä maaliskuussa Suomeen rantautunut poikkeuksellinen globaali pandemiatilanne vielä jatkuu. Tartuntalukujen valossa helpompien kesä- ja heinäkuun jälkeen elokuinen tartuntojen nousu on jo näyttänyt sen, miten epävarmassa tilanteessa esityksiä pyritään järjestämään vähäisillekin yleisöille.
Kyse ei ole vain suurten salien ongelmasta, vaikka mahdollisesti palaavat rajoitukset purevat niihin ensimmäiseksi. Pienille yleisömäärillekin – kuten tyypillisesti päiväkoti- tai kouluikäisille – suunnatut esitykset ovat vaikeuksissa: normaali järjestelyjen ketju yskii kuljetuksia myöten, ja kaupungit antavat erilaisia ohjeistuksia siitä mitä missäkin ylipäätään saa tehdä. Vierailuesityksiä perutaan kaikkialla.
Toistaiseksi Suomen tartuntatilanne on kuitenkin hallinnassa, ja valtaosa alan toimijoista on suunnitellut ohjelmiston esityskaudelle 2020-2021. Alalla on edelleen käytössä kiitosta saanut poikkeusajan toimintaohjeistus, jonka tavoitteena on sekä yleisöjen että työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen niin, että tartuntariskit säilyisivät mahdollisimman alhaisina. Olemme myös valmiit muuttamaan näitä ohjeistuksia välittömästi yhteistyössä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n, Teatterikeskuksen ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa, mikäli siihen on aihetta. Voidaankin hyvällä syyllä todeta, että olemme kulttuuripalvelujen korkean ammattitason sektorina valmistautuneet tilanteeseen sen edellyttämällä vakavuudella.
Suurimmat epävarmuustekijät tulevaa vuotta tarkastellessa liittyvät tällä hetkellä pandemiatilanteen kehitykseen ja talouteen. Ensimmäiseen me voimme vaikuttaa vain vähän: noudattamalla huolellisesti henkilöstölle annettuja poikkeusajan työskentelyohjeita ja huomioimalla viranomaisten (eli tällä hetkellä aluehallintovirastojen) kullekin alueelle antaman ohjeistuksen, me teemme sen mitä me tilanteen hallitsemiseksi pystymme.
Talouden suhteen on puolestaan syytä kehottaa kaikkia alan ammattiorganisaatioita pohtimaan huolella ja ennakoiden mahdolliset skenaariot ja toimintatavat erilaisissa tilanteissa, jotka esitysvuoden 2020-2021 aikana voivat toteutua. On syytä varautua sekä a) siihen, että me pystymme esittämään, mutta rajoitetuille yleisöille koko esitysvuoden, ja b) siihen, että riittävän tehokas rokote tulee kuin tuleekin nopeasti, ja esitystoiminta palaa normaaliksi jo kevätkaudella 2021, sekä c) valitettavasti myös siihen, että epidemiatilanne pahenee ja yleisötilaisuuksiin kohdistetaan uusia rajoituksia. Jokainen näistä vaihtoehdoista, vaikeasti ennakoitavassa aikataulussa, on tällä hetkellä mahdollinen.
Elokuussa 2020 käynnistynyt valtion budjettivalmistelu kertoo valtion tahdosta kulttuurinrahoittajana hyvää. Mekin saimme keväällä 2020 koronatukipaketin, jonka turvin olemme pystyneet jatkamaan toimintaamme. Sekä kansallista rahoitusta että VOS-tukia ollaan valtiontalouden sukeltaessakin pitämässä nykyisellä tasollaan – VOS-tukiin on teattereille luvassa jopa normaalin kustannuskehitykseen pohjautuvan matematiikan mukainen korotus. Tästä huolimatta on varauduttava henkisesti ja ihan konkreettisen suunnittelunkin tasolla siihenkin vaihtoehtoon, että jos tautitilanne syksyllä tai rokotteen mahdollisesti viivästyessä jopa keväällä 2021 vielä pahenisi, voi olla, ettei valtiolta heru loputtomiin yhtä hyvin kulttuurilaitosten sulkemisesta syntyviä tappioita paikkaavia lisätalousarvioita kuin keväällä 2020.
Näitä epävarmuustekijöitä pohtimaan, sekä koko sektorin toiminnan ja jatkuvuuden ja alan pitkäaikaisten instituutioiden ja työpaikkojen turvaamiseksi, Suomen teatterit ry:n hallitus on päättänyt perustaa pandemia-ajan työturvallisuutta keväällä 2020 pohtineen projektin oheen erillisen tulevaisuusryhmän, jonka tehtävänä on pyrkiä kaikkien alan toimijoiden puolesta ennakoimaan erilaisiin mahdollisiin skenaarioon liittyviä haasteita – erityisesti, jos pandemian aiheuttama poikkeustila jatkuisi pidemmälle kuin syksyyn 2020. Tavoitteena on, että alan toimijoilla on käytössään ohjeistus mahdollisista keinoista talouden ja toiminnan tulevaisuuden turvaamiseksi silloinkin, jos tilanne kehittyisi huonommin kuin mitä me kaikki haluamme nyt optimistisesti toivoa. Kuten keväällä turvallisuusohjeistusta tehdessä, toivon tietenkin, että tällaisen huonompaan tilanteeseen varautumisen osalta teemme turhaa työtä. Näin epävarmana aikana kaikkiin skenaarioihin valmistautuminen on kuitenkin välttämätön osa vastuullista toiminnan jatkuvuuden turvaamista.
On ollut ilo seurata vuoden 2020 aikana sitä optimismia, jonka teatterisektori on pystynyt säilyttämään poikkeusaikana. Toimintaa on sopeutettu nopeasti ja luovasti jatkuvasti vaihtuvaan toimintaympäristöön, ja tavoitteena on jatkuvasti ollut hanskojen naulaan lyömisen sijaan etsiä keinoja jatkaa esitystoimintaa niissä puitteissa kuin se kulloinkin on mahdollista. Samalla kun on vastuullista varautua vaikeampiinkin skenaarioihin, pidetään tästä optimismista kiinni. Kuten kaikki kriisit, koronapandemiakin on luonteeltaan tilapäinen kriisi, joka tulee päättymään joskus – parhaassa tapauksessa jo muutaman kuukauden kuluessa.