Stefi 100
Suomen Näyttämöiden Liitto (myöhemmin Suomen Teatteriliitto ja edelleen Suomen Teatterit) perustettiin vuonna 1922 ”yhdyssiteeksi vakinaisten valtionapua nauttivien teatterien kesken niitten taiteellisien päämäärien saavuttamiseksi ja taloudellisen aseman tukemiseksi”. Liitosta on sadassa vuodessa kasvanut esittävän taiteen alan merkittävin ja edustavin edunvalvonta- ja työnantajajärjestö.
Tällä STEFI 100 -sivulla julkaistaan vuonna 2022 viikoittain uusi historiakurkistus. Kurkistukset alkavat perustamisvuodesta 1922 ja ne etenevät kohti nykypäivää. Näihin napakoihin historiatietoiskuihin kootaan laajasti sekä itse järjestön hallintoon ja käytänteisiin liittyviä tapahtumia että myös suomalaisen teatterikentän suurimpia käänteitä ja uudistuksia. Tietoiskuja kuvitetaan arkistoista löytyneillä asiakirja-, valokuva- ja muilla kiinnostavilla materiaaleilla. Suurin osa materiaaleista on peräisin Suomen Teatterit ry:n omasta arkistosta, joka sijaitsee Teatterimuseossa. Muissa tapauksissa lähde ilmoitetaan erikseen.
Lue lisää juhlavuodesta: Suomen Teatterit ry juhlii 100-vuotista historiaansa vuonna 2022
Kurkista järjestön historiaan!

Suomen Näyttämöiden Liitto perustetaan
Suomen Näyttämöiden Liitto perustettiin 4.3.1922. Tilaisuudessa olivat edustettuina Suomen Kansallisteatteri, Kansan Näyttämö*, Turun Suomalainen Teatteri**, Tampereen Teatteri, Viipurin Näyttämö, Kotkan Näyttämö***, Kuopion Teatteri****, Oulun teatteri ja Vierailunäyttämö. Näistä liittyi jäseneksi 7 ensimmäiseksi mainittua.
Lue lisää...
Suomen Näyttämöiden Liiton, r.y. Säännöt
1§ Liiton nimi on Suomen Näyttämöiden Liitto, r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2§ Liiton tarkoituksena on olla yhdyssiteenä vakinaisten valtionapua nauttivien teatterien kesken niitten taiteellisien päämäärien saavuttamiseksi ja taloudellisen aseman tukemiseksi.
3§ Liiton jäseneksi pääsee jokainen tässä maassa vakinaisesti toimiva, liiton tarkoitusperiä kannattava teatterilaitos, joka nauttii valtion avustusta tai muuta tähän verrattavaa avustusta ja jonka johtokunta sellaiseksi hyväksyy.
Lue lisää...
Kiertokysely maamme teattereiden nykyisestä tilasta
Suomen Näyttämöiden Liiton Johtokunnan kiertokysely Maamme teattereiden nykyisestä tilasta
Lue lisää...
Ensimmäinen toimistotila sijaitsi Pietarinkadulla
Arkistojen aarteita! Suomen Näyttämöiden Liiton toimisto sijaitsi Pietarinkadulla, kunnes vuonna 1952 se muutettiin Kaisaniemenkadulle. Kuvassa takuutodistus liiton Remingtonin kirjoituskoneelle. Kauniissa asiakirjassa mainittu Maisteri J. Lahdensuo muistetaan liiton perustajana, toiminnanjohtajana ja sydämenä aina kuolemaansa 1931 asti.

Näyttämö-lehti
Suomen Näyttämöiden Liitto, Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen Näytelmäkirjailijaliitto julkaisivat “NÄYTTÄMÖ” -nimistä aikakauslehteä. Päämääränä oli kansallisen näyttämötaiteen kaikinpuolinen vaaliminen ja kehittäminen.
Lue lisää...
Näyttämötaidenäyttelyt ja -kilpailut aloitettiin 1923
Suomen Näyttämöiden Liitto aloitti pian perustamisensa jälkeen näyttämötaidenäyttelyiden ja -kilpailujen järjestämisen löytääkseen uusia lahjakkuuksia sekä lisätäkseen yleistä ymmärrystä skenografiaan.
Lue lisää...
Ensimmäiseen kilpailuun saapui 23 ehdotusta
Suomen Näyttämöiden Liiton vuonna 1923 käynnistämä näyttämöasetuskilpailu inspiroi useita taiteilijoita. Kilpailun haasteena olivat näytelmät William Shakespearen Myrsky ja Lauri Haarlan Synti. Ehdotuksia vastaanotettiin yhteensä 23. Palkintoraati kiitteli luonnoksia sekä taiteellisista näkemyksistä, että käytännöllisestä perehtyneisyydestä.
Näyttämö-lehti julkaisi palkittuja luonnoksia, joista voit katsoa esimerkkejä täältä:
Kilpailussa palkittuja luonnoksia Haarlan ”Syntiin”

Henkilökunta kävi aktiivisesti teatterissa
Kävikö toimistonjohtaja vai kuka teatterissa Karhulassa? Mitä kaikkea tulikaan jätettyä vaatesäilytykseen?
v Päällysvaatteet
v Hattu
x Kalossit
x Päällyskengät
Ajoittamattomat narikkalaput ja pääsyliput ovat hauska yksityiskohta siitä, mitä teatterihistoriallista arkistoa tutkimalla voikaan löytyä!

Ohjelmistohankintaa
Suomen Näyttämöiden Liiton tehtäviin kuului myös ohjelmistohankinta ja ulkomaisten teosten suomennuttaminen. Teattereille oli tarjolla luettavaksi kymmeniä sellaisia näytelmiä, joita ei ollut ilmestynyt kirjakauppoihin. Tilauksia ja tiedusteluja saapui Amerikasta asti.

Teatteripäivät
Suomen Näyttämöiden Liitto järjesti Teatteripäiviä viidentoista vuoden ajan (1926–1941), kunnes tapahtuma siirtyi Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton tehtäväksi. Teatteripäivät toivat yhteen teatteriväkeä eri kaupungeista. Ohjelmaan kuului perinteisesti puheita, tervehdyksiä, seminaari, esityksiä, illallinen ja lisää puheita. Teatteripäivistä muotoutui teatterikenttää yhdistävä traditio.
Lue lisää...
Toimistoelämää

Bernin sopimus
Suomi liittyi ensimmäisten maiden joukossa kansainväliseen Bernin sopimukseen vuonna 1928. Se vakautti ohjelmistohankintaa ja tekijänpalkkioita. Bernin sopimuksella teokseen sovelletaan sen alkuperäisen sopimuksen maan tekijänoikeuslakia. Sopimuksen myötä myös suomennosten laatu oli paremmin kontrollissa. Kuvassa arkiston esitysoikeusvälikirjoja.

Toimistotiloista
Sadassa vuodessa on ehditty muuttamaan useampaan kertaan! Tällä hetkellä Suomen Teatterit asustaa Eerikinkatu 3:ssa yhdessä Teatterikeskuksen, Finlands Festivalsin ja Suomen Sinfoniaorkesterien kanssa.
Aikaisemmat osoitteet:
Pietarinkatu 2 A
Armfeltinkatu 16 B
Tehtaankatu 16 B
Dagmarinkatu 11 B
Kaisaniemenkatu 3 B
Meritullinkatu 33

Jalmari Lahdensuo toimi liiton johtajana 1922–1932
”Liiton toimintaa on kuluneena toimikautena kohdannut ankara isku. Liittomme syntysanojen lausuja, sen henki ja toimeenpaneva voima, tähänastinen sihteeri ja toimistonjohtaja, maisteri Jalmari Lahdensuo muutti manan majoille – kuten jo edellä mainittiin – viime heinäkuun 26. päivä.
Lue lisää...
Näytelmien suomennokset
Suomen Näyttämöiden liitto suomennutti ja välitti uusia näytelmiä ympäri maata. Esitysten tekijäpalkkioita valvottiin tarkan korttijärjestelmän avulla, “joten laiminlyöntejä ei juuri voi tapahtua!”. Kansainvälisten suhteiden kannalta tämä oli tärkeää, jotta tekijät saivat heille kuuluvat maksut täsmällisesti. Suomennosluetteloita jaettiin ilmaiseksi kaikille teattereille, harrastajanäyttämöille sekä nuorisoseuroille.

Teatterit sodassa
“Se että teattereiden täytyi lopettaa varsinainen toimintansa ja ryhtyä vajanaisin voimin näyttelemään siellä missä se oli mahdollista sekä siirtoväelle että sotilaille, johtui siitä, että lukuisat näyttelijät saavat nyt näytellä elämänsä suurinta roolia toisenlaisella näyttämöllä.
Lue lisää...
Teatteritarkastaja Teuvo Puro
Miltä kuulostaisi teatteritarkastajan työ?
“Liiton vuosikokouksessa päätettiin perustaa erikoinen teatteritarkastajan virka ja valittiin tähän tehtävään Liiton puheenjohtaja Teuvo Puro. Tarkastajan Tehtäviin kuuluu olla yhdis- ja luottamusmiehenä teattereiden ja Opetusministeriön sekä Valtion draamallisen lautakunnan välillä, perehtyä jäsenteattereitten taiteelliseen työhön ja niiden taloudellisiin kysymyksiin.” (Toimintakertomus 1942)
Lue lisää...
Teatterit sodassa II
Kuten muussakin yhteiskunnassa, teattereille sotavuodet tarkoittivat tiivistyvää yhteistyötä poliittisista näkemyseroista huolimatta. Teatteritoiminta siirtyi saman katon alle monissa kaupungeissa ja vuonna 1942 perustettiin Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto myös teatterijärjestöjen yhteistyön lisäämiseksi. Suomen Näyttämöiden liitto on ollut mukana Keskusliiton toiminnassa sen perustamisesta lähtien.
Lue lisää...
Kaj Munkin murha ja muistonäyttely
”Se huomio, mitä koko sivistyneessä maailmassa herätti tanskalaisen papin ja näytelmäkirjailijan Kaj Munkin murha Tanskassa 5.1.1944, sai ainutlaatuisen ilmenemismuodon meillä. Liitto järjesti Kansallisteatterin muistonäytäntönä esitetyn SANA-esityksen yhteyteen 13.1.1944 erikoisen Kaj Munk -näyttelyn, johon oli koottu kuvia kaikista niistä hänen näytelmistään, joita ei esitetty maamme eri teattereissa sekä kuvia hänestä itsestään että hänen perheestään. – –
Kansallisteatterin lämpiö oli vielä lisäksi laakerein koristeltu ja näyttämön kummankin puolin Tanskan ja Suomen liput puolitangossa.
Lue lisää...
Näytelmien lainaustoiminta
”Toimistotyössä on huomattavana osana näytelmien lainaus. Nyt kun normaali-olot taas vähitellen palaantuvat, niin harrastajanäyttämöt alkavat entistä vilkkaammin toimia. Sota-aikana rintamateatterit sekä vakituiset että joukko-osastoissa toimivat olivat hyvin ahkeria asiakkaita, mutta rintamalla syntynyt harrastus näkyy jatkuvan nyt kotiseudulla, missä useatkin rintamalla olleet harrastajat tilauksista päätellen näkyvät olevan johdossa.
Lue lisää...
Liiton arkisto
Sotavuosien aikana Liiton arkisto oli evakuoituna Orivedelle, jolloin toiminnassa tuli näkyviin kuinka usein arkistoa tarvitaan tietolähteenä. Myöhemmin leikkeitä kerättiin myös maaseudun teattereiden esityksistä.
Lue lisää...